Mikä on poikkeava käyttäytyminen?

Poikkeava käyttäytyminen on käyttäytymistä, joka ei noudata laajalti hyväksyttyjä sosiaalisia tai kulttuurisia normeja. Esimerkiksi murha on äärimmäisen poikkeavan käyttäytymisen muoto, joka rikkoo kulttuurinormia, jonka mukaan toisen ihmisen tappaminen ei ole hyväksyttävää. Poikkeaman tutkimukseen on olemassa useita lähestymistapoja sekä selityksiä siitä, miksi poikkeava käyttäytyminen tapahtuu ja miten siihen voidaan puuttua. Lukuisat korkeakoulut ja yliopistot tarjoavat kursseja tästä aiheesta, ja tähän aiheeseen on omistettu ammatillisia julkaisuja, mukaan lukien luova nimi “Deviant Behavior”.

Ensimmäinen askel poikkeavan käyttäytymisen ymmärtämisessä on kulttuuristen ja sosiaalisten normien tutkiminen. Normit vaihtelevat suuresti eri kulttuureissa, ja joissain tapauksissa kohteliaisuutta tai odotettua käyttäytymistä yhdessä kulttuurissa voidaan pitää töykeänä tai sopimattomana toisessa. Normien tutkiminen sisältää tällaisten normien historian, normien kehityksen ajan mittaan ja tutkimuksen muutoksista, joita tapahtuu normeissa yhteiskunnan muuttuessa. Esimerkiksi käsineiden käyttäminen julkisella paikalla oli aikoinaan naisten sosiaalinen normi suuressa osassa länsimaita, mutta nyt sitä pidettäisiin hieman epäkeskeisenä, ellei sää olisi kylmä.

Poikkeamaa voidaan tarkastella psykologisista, biologisista ja sosiologisista näkökulmista. Sosiologian näkökulmasta luokan kaltaisilla asioilla voi olla rooli poikkeavassa käyttäytymisessä. Varkauden, joka on yleinen esimerkki poikkeavasta käyttäytymisestä, voidaan sanoa johtavan sosiologisista paineista, kuten köyhyydestä. Biologit voivat olla kiinnostuneita aivojen vaihteluista, jotka johtavat poikkeaman ilmenemiseen, sekä normaalin käyttäytymisen biologisista motiiveista. Psykologit ovat kiinnostuneita normaalin ja poikkeavan käyttäytymisen taustalla olevista ajatteluprosesseista aina masennuksesta, joka voi saada ihmiset toimimaan, varhaiskasvatuksen tutkimukseen, joka selittää miten ihmiset oppivat käyttäytymisrajoista.

Teoriat poikkeavasta käyttäytymisestä tarjoavat useita mahdollisia selityksiä. Monet heijastavat monitieteistä lähestymistapaa ja tunnustavat, että monet tekijät voivat vaikuttaa käyttäytymiseen. Teoriat ovat myös muuttuneet vuosien varrella, ja ne ovat vaikuttaneet lähestymistapaan esimerkiksi lainvalvonnassa, rikosoikeudessa ja mielisairaiden hoidossa. Työttömien pakottaminen työhuoneisiin motivoimaan heitä noudattamaan normia, joka esimerkiksi edellyttää ihmisten työskentelevän, ei ole nykyään käytössä, vaikka se otettiin yleisesti vastaan ​​19 -luvulla.

Poikkeavan käyttäytymisen ja sen taustalla olevien motiivien ymmärtäminen voi olla arvokasta ihmisille monenlaisissa tilanteissa. Lääkärit voivat esimerkiksi haluta tietää, miksi jotkut potilaat eivät noudata lääkitysohjelmia, kun taas opettajat saattavat haluta tietää kiusaamisen juurista ja siitä, miten käsitellä oppilaita, jotka toimivat luokassa.