Mikä on poikkeus?

Poikkeus on lain osittainen kumoaminen eikä täydellinen kumoaminen, jolloin koko laki kumotaan. Poikkeuksia voi esiintyä useissa tilanteissa ja se voi aiheuttaa oikeudellisia sekaannuksia joissakin tilanteissa. Kun laista tehdään poikkeus, oikeusviranomaisten on päätettävä poikkeuksen soveltamisalasta ja tehtävä päätökset siitä, miten ja jos laki on pantava täytäntöön.

Klassinen tapa poiketa laista on antaa toinen laki, joka on selvästi ristiriidassa sen kanssa. Vaikka lainsäätäjät yrittävät välttää tämän tekemistä, joskus se on väistämätöntä. Jos tällainen tapahtuma tapahtuu, tutkijat voivat todeta, että osa aiemmasta laista on mitätöity, mutta muu osa on edelleen voimassa. Vapauttamisprosessissa olevat hallitukset joskus poikkeavat vanhoista laeista, koska niitä ei voida kumota kokonaan, mikä avaa tien muutoksille näiden lakien täytäntöönpanossa.

Myös väliaikaisia ​​poikkeuksia voi esiintyä, yleensä hätätilanteissa. Tiettyjä lakeja voidaan lykätä, jos niiden uskotaan olevan yleisen tai kansallisen turvallisuuden edun mukaisia. Tässä tilanteessa viranomaiset päättävät, mitä lain kohtia ei panna täytäntöön, ja määrittävät poikkeuksen keston. On osoitettava selvä syy, joka osoittaa, että väliaikainen keskeyttäminen on välttämätöntä, ja dokumentaatio luodaan tyypillisesti tulevaa käyttöä varten.

Väliaikaiset viivästykset uuden lain täytäntöönpanossa ovat myös eräänlainen poikkeus. Jos hallitus antaa lain, joka tulee voimaan tiettynä päivänä, ja tietyt alueet eivät anna sitä kyseiseen päivämäärään mennessä, sitä pidetään poikkeuksena. Tämä tapahtuu useimmiten silloin, kun alueilta puuttuu tuki lain säätämiseen tai he kokevat sen epävakauttavan niitä tai vastoin niiden poliittisia etuja. He tekevät järjestelyjä etukäteen ja saavat pidennyksen hallitukselta. Tämä antaa aikaa luoda järjestelmä lain täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Poikkeus näkyy myös neuvotteluissa sopimuksista ja muista sopimuksista. Sopimuspuolet voivat kieltäytyä panemasta täytäntöön tiettyjä sopimuksen osia samalla, kun ne hyväksyvät sen kokonaisuudessaan. Näiden allekirjoittajien on noudatettava niitä sopimuksen kohtia, joista he eivät ole poikenneet, ja heitä voidaan painostaa muuttamaan poliittista kantaansa ja harkitsemaan sopimuksen kiistanalaisen osan hyväksymistä. Muissa tapauksissa osittaisen sopimuksen tekeminen voi olla tyydyttävää sopimusneuvotteluissa ja sopimuksen laatimisessa, ja poikkeuksen annetaan olla voimassa.