Polven nykäysrefleksi on, kun polvisuojuksen yläpuolella olevaa jännettä kosketetaan heijastusvasaralla, mikä saa koko jalan tahattomasti nykimään. Refleksin laukaiseminen on suhteellisen yksinkertaista, vaikka pelkkä polvipään yläpuolelle osuminen ei aiheuta refleksia – polvilumpion jänne on kosketettava. Tämä saa jänteen hermoreseptorit tuleen ja jalka nykäisee tahattomasti. Tämä hermovaurioiden testi on tullut niin tunnetuksi, että se tuli amerikkalaiseen sanastoon.
Refleksi on kuuluisa, koska se havainnollistaa kehon erilaisia hermopolkuja. Patellar -jänne liikkuu, kun siihen kohdistetaan painetta, potilas haluaa tai ei. Tämä johtuu siitä, että siellä olevat hermot liittyvät suoraan selkäytimeen aivojen sijaan. Siksi polven nykäysrefleksitestiä käytetään koko hermojärjestelmän hermovaurioiden tarkistamiseen.
Erilaisia vastauksia, joita lääkäri saa, kun iskeytyy polvilumpion jänteeseen, voidaan arvioida. Jalat, jotka eivät nykäise lainkaan tai nykivät jatkuvasti iskun jälkeen, katsotaan epänormaaleiksi. Terveydenhuollon ammattilainen vertaa eri vasteita, joita hän saa kummassakin jalassa, määrittääkseen, onko vaurioita vain yhdessä.
Polven nykäysrefleksin täydellinen puuttuminen voi olla merkki useista hermotiloista, ja sitä kutsutaan ”Westphalin merkiksi” 18 -luvun lääkärin Carl Friedrich Otto Westphalin jälkeen. Se voi olla merkki selkäydinvauriosta, reisiluun hermon vammasta tai multippeliskleroosista. Se voi johtua jopa kilpirauhasen sairaudesta, joka voi muuttaa kaikkia moottorin reaktioaikoja.
Heijastumisaikaa voivat muuttaa myös ulkoiset olosuhteet. Esimerkiksi jotkut tutkimukset ovat raportoineet, että aika on lyhyempi potilaan harjoittelun jälkeen. Toinen epätavallinen linkki on se, että hajamielinen henkilö voi saada enemmän polvilumpion refleksin, ikään kuin tajuton toiminta heijastaisi hänen tajuttoman mielensä.
Tämä testi on sisällytetty populaarikulttuuriin idioomina lauseella “polven nykimisreaktio”. Sitä käytetään reagoimaan johonkin ennakkoluuloisesti tai tekemään oletuksia jostakin tai joltain, jolla on vähän ajatuksia. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran 1800 -luvulla, kun saarnaajan sanoja verrattiin vasaraan, joka iski uskovien polviin, mutta ei saanut vastausta.