Psykiatrinen haastattelu on keskustelu lääkärin ja potilaan välillä psykiatrisen diagnoosin määrittämiseksi ja hoidon määräämiseksi. Ensimmäisen haastattelun aikana psykiatri muodostaa yhteyden asiakkaan kanssa luottamuksen luomiseksi. Useiden tunteita, ajatuksia, sairaushistoriaa ja sosiaalisia olosuhteita koskevien kysymysten kautta lääkäri kerää tärkeitä taustatietoja. Potilaan mielialan, käyttäytymisen, puhetahdin ja keskustelukuvioiden tarkkailu antaa usein tarvittavia tietoja potilaan tilasta. Potilaan luvalla sukulaisia, poliisia, opettajia ja muita henkilöitä voidaan kutsua psykiatriseen haastatteluun tarvittavien tietojen antamiseksi.
Psykiatrisen haastattelun tavoitteena on luoda suhde potilaaseen ja kerätä tärkeitä tietoja, jotka johtavat diagnoosiin ja hoitosuunnitelmaan. Positiivisen suhteen luominen asiakkaan kanssa on yleensä välttämätön ensimmäinen askel uuden potilaan tapaamisessa. Lääkäri voi osallistua lyhyeen keskusteluun tai esittää kysymyksiä potilaan elämäntilanteesta, iästä tai siviilisäädystä. Käyttämällä yksinkertaista kieltä ja huolehtivaa lähestymistapaa syntyy usein luottamusta, jolloin potilaat voivat tuntea olonsa tarpeeksi mukavaksi avautua huolenaiheistaan.
Psykiatriset haastattelukysymykset on tyypillisesti jäsennelty huolellisesti luomaan tukeva ympäristö ja vähentämään potilaan epämukavuutta. Yleensä lääkärit aloittavat haastattelun kysymällä, mikä on tuonut potilaan tapaamiseen. Jos lainvalvontaviranomaiset toivat potilaan psykiatriselle laitokselle, lääkäri saattaa kysyä tapahtumista, jotka johtivat sairaalaan pääsyyn. Vastaamalla avoimiin kysymyksiin potilaita kannustetaan kuvailemaan vapaasti ajatuksiaan, tunteitaan, olosuhteitaan ja huolenaiheitaan. Kysymykset voivat koskea potilaan jokapäiväistä elämää, mielenterveysongelmia, sairaushistoriaa, lapsuuden kokemuksia ja/tai päihteiden käyttöä.
Avoimet kysymykset antavat myös lääkärille aikaa ja tilaisuutta tarkkailla potilaita tarkasti. Potilaan kehonkieli voi ilmaista surua, pelkoa tai äärimmäistä energiaa. Hämmentävissä, epäjohdonmukaisissa tai hämmentävissä lauseissa puhuminen voi viitata erityisiin psykiatrisiin tiloihin. Liian nopeasti puhuvan asiakkaan havaitseminen keskeyttämättä saattaa antaa tarvittavia tietoja tarkkaan arviointiin. Potilaan epäröinti vastata tiettyihin kysymyksiin voi ilmaista pelon, vihan tai muiden tunteiden läsnäolon, joita kannattaa tutkia tarkemmin.
Tilanteesta riippuen sukulaiset, lainvalvontaviranomaiset, opettajat ja muut henkilöt voidaan kutsua psykiatriseen haastatteluun. Tämä tehdään yleensä asiakkaan luvalla, ja sen tarkoituksena on auttaa lääkäriä keräämään taustatietoja. Potilaan puolisoa saatetaan pyytää kommentoimaan mahdollisia ääniä tai huolestuttavia tapahtumia, joita potilas kokee. Psykiatrinen potilas saattaa ilmaista taloudellista huolta perheensä tulevaisuudesta. Puhuessaan perheenjäsenille lääkäri saattaa huomata, että potilaan taloudellinen tilanne ei ole vakava, joten potilaan huolet voivat merkitä liiallista ahdistusta tai mahdollista masennusta.