Carpenter -suunnitelma on vakuutussuunnitelma – tarkemmin sanottuna jälleenvakuutussuunnitelma – nimetty Guy Carpenterin, vakuutusmeklarin, joka esitteli idean Yhdysvalloissa, mukaan. Kun Carpenter -suunnitelmaa käytetään, vakuutusyhtiöt korottavat vakuutusmaksujaan liiallisen menetyksen perusteella, joka johtuu ehkä kansallisista katastrofeista tai suuresta autovarkaudesta. Sekä vakuutus- että jälleenvakuutussuunnitelmat jakavat vastuun helpottaakseen vahinkoa molemmille. Jos vakuutusyhtiö korottaisi vakuutusmaksujaan kattamaan kaikki tappiot välittömästi, asiakkaat eivät todennäköisesti pystyisi maksamaan vakuutusmaksua; sen sijaan suunnitelma määrää, että kaikki palkkioiden korotukset kestävät kolmesta viiteen vuoteen. Vakuutusyhtiön lailliset oikeudet vakuutetulle eivät muutu, kun Carpenter -suunnitelmaa käytetään.
Vakuutusyhtiöt menettävät rahaa aina, kun heidän on maksettava vakuutuksenottajalle saadakseen auton kuntoon onnettomuuden jälkeen, tyhjentääkseen sairaalalaskun tai selvittääkseen henkivakuutuksen, koska vakuutuksenottaja kuolee. Nämä tappiot ovat arkipäivää ja ne suunnitellaan etukäteen, joten vakuutusmaksut asetetaan sen mukaisesti ja vakuutusyhtiö tekee silti voittoa. Jos vahinko ylittää arviot ja uhkaa konkurssiin, vakuutusyhtiö käyttää Carpenter -suunnitelmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien asiakkaiden vakuutusmaksut kasvavat liiallisen tappion perusteella.
Tyypillisesti Carpenter -suunnitelmaa käytetään jälleenvakuutussuunnitelmassa. Jälleenvakuutus on silloin, kun vakuutusyhtiö pelkää menettävänsä liikaa rahaa, joten se velvoittaa toisen vakuutusyhtiön ottamaan korvaukset vastaan, mutta alkuperäisen vakuutusyhtiön nimen ja vakuutusohjeiden mukaisesti. Kun tappiota on liikaa, mutta suunnitelma on voimassa, tappio vaikuttaa tyypillisesti moniin eri yrityksiin kerralla, jakautuu vastuu ja helpottaa sitä kaikille.
Jos vakuutusyhtiö menettää liikaa rahaa, se voi halutessaan työntää kaikki nämä tappiot asiakkailleen ja saada rahat takaisin kuukaudessa, mutta tämä olisi epäeettistä. Jos vakuutusmaksuja korotettaisiin näin paljon, vakuutuksenottaja ei pystyisi maksamaan suuria vakuutusmaksuja. Kun Carpenter-suunnitelmaa käytetään, kaikki tulevat tappiot arvioidaan ja luodaan kolmen tai viiden vuoden suunnitelma saada kaikki rahat takaisin lyömättä asiakasta liian lujaa kerralla.
Vakuutusyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus maksaa vakuutetuille asiakkaille onnettomuus, autovarkaus tai muu korvausvaatimus. Kun tätä suunnitelmaa käytetään, vakuutusyhtiön laillinen oikeus asiakkaisiin ei muutu. Vakuutusyhtiön on silti maksettava kaikki vakuutuksensa kattamat.