Pysyvä vammaisuus on termi, joka määritellään eri tavalla sen mukaan, kuka sen määrittelee ja mikä on sen tarkoitus. Ihmiset voivat vaatia tätä vammaa sairauden vuoksi tai kun joku on tarkoituksellisesti tai vahingossa loukannut heitä. He voivat käyttää termiä saadakseen etuja maastaan, saadakseen opintoavustuksia, tai vaatiakseen oikeuksia kerätä henkivakuutusmaksuja yksityiseltä vakuutuksenantajalta. Vaikeus määritellä tämä käsite täysin johtuu siitä, että jollakin näistä lähteistä voi olla erilaisia käsityksiä vamman määritelmästä.
Termin mukaan pysyvä vamma tarkoittaa yleensä sitä, että henkilö ei pysty palauttamaan työkykyä entisellä tasolla. Jotkut alueet haluavat todisteita siitä, että ehto on kestänyt jo jonkin aikaa tai kestää todennäköisesti tietyn ajan ja ehkä loputtomiin. Kun vammaisuus ei ole pysyvä, voidaan silti todeta, että se kestää riittävän kauan, esimerkiksi vuoden tai enemmän, niin että taloudelliset olosuhteet vaikuttavat syvästi.
Jotkut pysyvät vammaisuustyypit näyttävät olevan helposti hyväksyttäviä, kuten suuren raajan menetys. Monissa vakuutus-/vammautumissuunnitelmissa on kätevät taulukot, joilla lasketaan tarkalleen, kuinka paljon rahaa henkilöllä on oikeus raajojen tai numeroiden menettämiseen. Näissä tapauksissa ei välttämättä ole väliä, jos raajan tai numeron menetys ei vaikuta henkilön työhön, koska ruumiinosa ei ole palautettavissa. Onneksi hyvällä fysioterapialla raajan/numeron menetys ei aina vaikuta työhön.
Muiden pysyvien vammojen todistaminen voi olla vaikeampaa. Mielenterveyshäiriöt voivat kuulua tähän luokkaan, ja myös krooniset sairaudet voivat aiheuttaa haasteita. Hyvä lääkäri, jolla on vahvat paperityötaidot, on usein erittäin tärkeää todistettaessa pysyvä työkyvyttömyys, mutta ihmisten on ehkä myös puolustettava itseään missä tahansa paikassa, jossa he odottavat kaikenlaista talouden elpymistä.
Pysyvä vamma, joka lopulta paranee, on tärkeää ottaa huomioon. Niiden, jotka saavat esimerkiksi valtion tukea tai julkisia apurahoja, on ehkä mainittava tämä seikka tällaisille lähteille. On mahdollista, että taloudellinen tuki voi päättyä, jos päätetään, että henkilö ei ole enää vammainen. Luonnollisesti tämän tilanteen sattuessa toivotaan myös, että vammaisuus vapauttaa ihmisten etsimään omia voimavarojaan ja osallistumaan entistä paremmin omaan elämäänsä. Joskus hallituksilla on ohjelmia, jotka auttavat ihmisiä siirtymään vammaistuesta itsehoitoon.