Rakeisuus viittaa siihen, kuinka jaettava järjestelmä on. Hienorakeiset järjestelmät, joilla on suuri rakeisuus, jaetaan suurempiin määriin pienempiä osia, kun taas karkerakeisessa järjestelmässä on pienempi määrä suurempia osia. Esimerkiksi kohteen painon mittaus unsseina on rakeisempaa kuin saman esineen painon mittaus kiloina, mikä puolestaan on rakeisempaa kuin tonneina mitattu. Konsepti on tärkeä monilla aloilla, mukaan lukien tiede, tietotekniikka ja liiketoiminta.
Rinnakkaisessa tietokonekäsittelyssä termi viittaa tehtävien jakamiseen. Hienorakeinen rinnakkaiskäsittely jakaa tehtävän suureen määrään pienempiä, yleensä lyhytaikaisia tehtäviä, kun taas karkerakeisella rinnakkaiskäsittelyllä on suurempia ja pidempiä tehtäviä. Hienompi rakeisuus lisää samanaikaisesti suoritettavien töiden määrää ja on siten mahdollisesti nopeampaa, mutta hinnalla, joka vaatii enemmän resursseja prosessorien väliseen viestintään.
Tarkkuutta käytetään myös kuvaamaan tietojen jakoa. Tiedot, joiden rakeisuus on vähäinen, on jaettu pieneen määrään kenttiä, kun taas suuret rakeisuustiedot on jaettu useampiin tarkempiin kenttiin. Esimerkiksi tietueessa henkilön fyysisistä ominaisuuksista, jossa on paljon tietoja, voi olla erilliset kentät henkilön pituudelle, painolle, iälle, sukupuolelle, hiusten värille, silmien värille ja niin edelleen, kun taas tietue, jossa on vähän tietoja, tallentaisi samat tiedot pienempi määrä yleisempiä kenttiä ja vielä pienempi tietue luetteloisi kaikki tiedot yhdestä kentästä. Suurempi yksityiskohtaisuus tekee tiedoista joustavampia sallimalla tietojen tiettyjen osien käsittelyn erikseen, mutta vaatii enemmän laskentaresursseja.
Fysiikassa termi viittaa tieteellisten mallien yksityiskohtaisuuteen. Hienorakeinen malli on erittäin yksityiskohtainen, kun taas karkearakeinen malli keskittää matalan tason yksityiskohdat sen sijaan, että kuvaisi niitä yksitellen. Esimerkiksi hienorakeinen tietokonemalli atomien välisistä vuorovaikutuksista mallinntaa ne subatomisella tasolla kvanttimekaniikan lakien mukaisesti, kun taas hieman karkeammat mallit voivat käsitellä atomin koko ydintä yhden pisteen hiukkasena, joka sitten mallinnetaan klassisen fysiikan mukaan yhä karkeammat mallit käsittelevät kokonaisia atomiryhmiä yhtenä yksikkönä. Karkeamalliset mallit ovat vähemmän tarkkoja, mutta vaativat tietyn järjestelmän mallintamiseen vähemmän laskentatehoa kuin hienorakeiset mallit. Ne mahdollistavat myös suurten järjestelmien mallintamisen, joita olisi epäkäytännöllistä tai mahdotonta kuvata hienorakeisemmilla malleilla.
Tätä käsitettä käytetään myös liiketoiminnassa ja rahoituksessa. Pankkitoiminnassa luottosalkun riskienhallinnan rakeisuus viittaa salkun monimuotoisuuteen. Erittäin rakeisilla salkuilla on suurempi määrä vastuita eri talousalueilla, mikä suojaa pankkia suurilta äkillisiltä tappioilta yhden suuren velallisen laiminlyönnin tai yksittäisen toimialan taantuman seurauksena. Termi voi myös viitata samanlaiseen periaatteeseen osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin tai valuuttoihin tehtävien sijoitusten riskin vähentämiseksi.