Mikä on rasterikuvaprosessori?

Rasterikuvaprosessori (RIP) on osa tulostusjärjestelmää, joka luo rasteri- tai bittikartan ennen kuvan lähettämistä tulostimeen tulostettavaksi. Tyypillisesti rasterikuvaprosessorin vastaanottama tulo on vektori-digitaalista tietoa, joka on koodattu korkean tason sivunkuvauskielen (PDL) muodossa, kuten XPS, PostScript tai Portable Document Format (PDF). RPI -prosessien tulo voi kuitenkin olla toinen bittikartta. Tässä tapauksessa RPI käyttää tasoitus- ja interpolointialgoritmeja ennen lopullisen lähtöbittikartan tai rasterin tuottamista.

Tyypillinen rasterikuvaprosessori on ohjelmistosovellus, kuten Ghostscript tai GhostPCL, joka suorittaa rasterin/bittikartan tuotannon eri vaiheita tietokoneessa. Joillakin tulostimilla on kuitenkin laiteohjelmisto tai erillinen laitteistorasterikuvien käsittelylaite, joka suorittaa rasterinkäsittelyn itse tulostinyksikössä. Aiempina vuosina rasterikuvaprosessori oli laite, joka vastaanotti tulosignaalin rajapinnan kautta ja joka myöhemmin peitti kuvan ottamalla käyttöön tai poistamalla käytöstä laitteen pikselit, jolla kuva oli tarkoitus tuottaa.

Yleisesti ottaen rasterikuvassa on kolme päävaihetta rasterikuvaprosessorissa, ennen kuin kuva on valmis lopullista tulostusta varten. Näitä ovat tulkinta, renderointi ja seulonta, ja kaksi ensimmäistä vaihetta suoritetaan usein samanaikaisesti rasterikuvaprosessorin avulla.

Prosessin tulkintavaiheessa käännetään sivunkuvauskieli kyseisen sivun esitykseksi. Tämä suoritetaan sivua kohden, joten jokaisen tulostettavan sivun käsittelyn jälkeen sivu hylätään ja on valmis seuraavalle sivulle. Renderointi muuttaa tulkintavaiheen aikana muodostuneen esityksen sävybittikarttaksi. Vaihe juuri ennen tulostusta on seulontaprosessi, jossa jatkuvan sävyn bittikartta muutetaan pisteiksi, puolisävyiksi. Rasterikuvaprosessori suorittaa tyypillisesti yhden kahdesta vakiotyypistä. Nämä seulontamenetelmät ovat amplitudimodulaatio (AM) ja taajuusmodulaatio (FM). Edellisessä seulontamenetelmässä pisteiden koot vaihtelevat ja ne on järjestetty kiinteään kehykseen. FM -seulonnassa pisteiden koot ovat vakioita ja ne on järjestetty satunnaisesti pimeyden ja vaaleuden alueiden tuottamiseksi.