Perinteisiin psykoterapiamenetelmiin kuuluu usein menneiden asioiden ja suhteiden sekä nykyisten tilanteiden tutkiminen, ja ne kehittyvät hitaasti kohti usein määrittelemätöntä tavoitetta. Ratkaisukeskeinen hoito, jota kutsutaan myös ratkaisukeskeiseksi lyhytterapiaksi (SFBT), on virtaviivainen psykoterapian muoto, joka keskittyy nykyisiin ongelmiin ja ratkaisuihin. Tämäntyyppinen hoito on yleensä lyhyt ja voi päättyä jopa kolmesta kuuteen istuntoon.
Perinteiset psykoterapiat voivat olla monenlaisia, riippuen terapeutin tyylistä. Keskeistä prosessissa on monissa tapauksissa menneisyyden perusteellinen tarkastelu, analyysi, diagnoosi ja hoito. Usein termiä “neuvonta” käytetään rinnakkain psykoterapian kanssa.
Ratkaisukeskeinen hoito eroaa suuresti joistakin näistä perinteisistä psykoterapiatekniikoista. Ratkaisukeskeisessä terapiassa asiakkaat keskittyvät menneiden tapahtumien ja ongelmanratkaisun sijasta ratkaisujen rakentamiseen ja toivotun tulevaisuuden visioimiseen. Asiakkaat työskentelevät terapeutin kanssa löytääkseen tavan tehdä tulevaisuuden visio todellisuudeksi muutoksen kautta.
Ratkaisukeskeisen hoidon alussa neuvonantaja voi auttaa asiakasta visualisoimaan tulevaisuutta, joka ei sisällä nykyisiä ongelmia. Seuraavat vaiheet voivat sisältää sellaisten tekijöiden tunnistamista, jotka ovat tällä hetkellä osa asiakkaan elämää ja jotka ovat myös osa hänen tulevaisuuden visiotaan. Nämä tekijät ovat rakennuspalikoita lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Yhdessä asiakas ja neuvonantaja tunnistavat realistiset, mitattavat tavoitteet. Myöhemmissä kokouksissa hoito sisältää todennäköisesti askelia kohti näiden tavoitteiden saavuttamista ja halutun tulevaisuuden saavuttamista. Kuten nimestä käy ilmi, tämä hoitomuoto perustuu ratkaisujen löytämiseen nykyisiin ongelmiin.
Usein asiakas huomaa, että avain edellisen ongelman ratkaisemiseen auttaa hänen nykyisessä tilanteessaan. Terapeutti voi myös auttaa asiakasta etsimään tilannetta, jossa ongelma olisi voinut ilmetä, mutta jostain syystä ei. Ongelman välttämisen syiden määrittäminen voi auttaa ratkaisujen löytämisessä nykyiseen ongelmaan.
Ratkaisukeskeisessä terapiassa asiakas voi odottaa terapeutin kysyvän monia kysymyksiä. Nämä kysymykset keskittyvät usein nykyhetkeen ja tulevaisuuteen ja auttavat ohjaamaan asiakasta etsimään tapoja ratkaista ongelmat. Yleensä terapeutti ei ole vastakkainasettelullinen. Vuorovaikutus on positiivista ja täydentävää.
Hyvin spesifisten kysymysten kautta terapeutti yrittää auttaa asiakasta ymmärtämään ongelmaa, löytämään selviytymisstrategioita ja oppimaan seuraamaan edistymistä. Istunnon aikana terapeutti ja asiakas voivat pitää tauon pohtiakseen tapahtunutta ja paljastettua. Tämä ajatuksia herättävä menetelmä kannustaa muutosprosessiin.
Yksi ratkaisukeskeisen terapian tärkeimmistä työkaluista on “Ihme kysymys”. Tässä kyselyssä terapeutti esittää kysymyksen, jonka tarkoituksena on hioa toteutettavissa oleva ja tehokas ratkaisu. Asiakasta pyydetään kuvittelemaan miltä hänestä tuntuisi, jos hän heräisi havaitakseen, että hänen ongelmansa oli poissa. Tämä kysymys johtaa selvitykseen siitä, mihin toimiin asiakas ryhtyisi ja mitä muutoksia voitaisiin havaita, jos tämä “ihme” tapahtuisi.