Retoriikan rooli kirjallisuudessa on vakuuttaa, inspiroida tai tehdä vaikutusta lukijaan. Kirjoittajat saavat yleensä luottamusta luomalla uskottavuutta lukijoille välittämällä ymmärryksen vallitsevista tarpeista ja ongelmista. Yleisiä retorisia välineitä, joita käytetään kirjallisesti, ovat tarinankerronta, metaforit, satiiri ja huumori. Laajan tutkimuksen tekeminen edellyttää asiantuntemuksen hankkimista ja uskottavuuden saavuttamista tietyntyyppisessä kirjallisessa viestinnässä. Kirjoituksen rakenne ja rakenne ovat myös tärkeä osa lukijoiden huomion kiinnittämistä.
Retoriikan tehokas käyttö kirjallisuudessa edellyttää usein ensin lukijoiden luottamuksen saamista. Jos kirjallisen viestinnän tavoitteena on esimerkiksi myydä esine, kirjoittaja voi käyttää vilpitöntä sävyä, joka ilmaisee ymmärryksen asiakkaiden tarpeista. Poliittisen virkan puolesta kampanjoidessaan ehdokkaat kirjoittavat tyypillisesti kielellä, joka välittää tietoa vallitsevista asioista. Yhteisön jäsenen kirjallisella vetoomuksella paikallishallinnon virkamiehelle voi olla suurempi vaikutus, jos siinä esitetään ehdotuksia, joista voi olla hyötyä kaikille kaupungin asukkaille.
Kirjallinen retoriikka perustuu tyypillisesti lukuisiin kielivälineisiin. Tarinankerronta, huumori, vertaukset, vertaus ja ironia ovat yleisiä retorisia välineitä. Markkinointikirjoittaja saattaa kertoa tarinan, joka havainnollistaa syytä, miksi tietty tuote tai palvelu on hyödyllinen. Lehdistötiedotetta kirjoittaessaan liike -elämän kirjailija saattaa käyttää yritysjohtajien lainauksia vakuuttaakseen lukijoihin sitoutumisen vastata asiakkaidensa tarpeisiin. Kommenttien kirjoittajat käyttävät usein ironiaa tai huumoria havainnollistaakseen, miksi tietty politiikka tai poliittinen ehdokas on tehoton.
Retoriikan vakuuttava vaikutus kirjallisesti riippuu yleensä argumenttien vahvuudesta. Näkökulman pätevyys riippuu usein siitä, kuinka hyvin se käsittelee tiettyjen asioiden tosiasioita ja vivahteita. Jotkut kirjoittajat harjoittavat laajaa tutkimusta ymmärtääkseen useita näkökulmia ja vastaväitteitä. Kirjoittajat käyttävät usein tilastoja ja määrällisiä tietoja väitteiden tueksi ja monimutkaisten asioiden ymmärtämisen välittämiseksi. Perusteellisten asiakirjojen ja tosiasioiden avulla mahdollisuus tyypillisesti on suurempi, että lukijat ovat vakuuttuneita ryhtymään toimiin tai muuttamaan mielipiteitään.
Tehokas kirjallinen retoriikka edellyttää myös asianmukaista rakennetta ja organisointia. Perustelujen esittäminen kirjallisen työn alussa keskustelun tarkoituksen selvittämiseksi on yleinen lähestymistapa. Monimutkaisen aiheen purkaminen kirjallisesti korostamalla sen merkittävimmät piirteet on välttämätöntä lukijoiden johtamiseksi argumentin tai ajatuksen kautta. Äänestysperusteiden esittäminen päävalitukselle tai opinnäytetyölle on myös tärkeää lukijoiden vakuuttamiseksi tai inspiroimiseksi.