Retorinen lausunto on tyypillisesti väite, joka käyttää retoriikassa usein olevia laitteita tai menetelmiä tullakseen mielekkäämmiksi tai vakuuttavammiksi. Tämä voi sisältää erilaisten laitteiden käytön, jotka muodostavat yhteyksiä eri ideoiden, kuten vertauskuvan tai vertauskuvan, välillä tai jotka luovat vaikutuksen liioittelemalla. Tämän tyyppisissä lausunnoissa on usein tiettyjä käsitteitä, mukaan lukien eetoksen, patoksen ja logojen käyttö argumentissa. Retorinen lausunto voi myös viitata kysymykseen, jonka tarkoituksena ei ole saada aikaan oikeaa vastausta, jota usein kutsutaan “retoriseksi kysymykseksi”.
Retoriikan käyttö on melko yleistä, kun on kyse vakavan ja voimakkaan argumentin muodostamisesta tai ideoiden esittämisestä. Retorinen lausunto sisältää usein erilaisten laitteiden käytön, jotka voivat vahvistaa argumenttia tai antaa enemmän painoarvoa jonkun esittämälle. Esimerkiksi vertauskuvien ja vertausten käyttö on melko yleistä retoriikassa. Allegoria on yhden tarinan tai idean käyttö toisen edustamiseen, kuten tarina, jossa eläimet toimivat tavalla, joka edustaa eri ihmisten persoonallisuutta. Metaforit vertaavat yhtä asiaa suoraan toiseen, ja ne löytyvät lausunnosta, kuten “Tämä sota on rutto maan päällä”.
Retorinen lausunto voi käyttää myös muita laitteita, kuten hyperboolia ja anaforia, vakuuttavamman ja tehokkaamman argumentin luomiseksi. Hyperbooli on liioittelun käyttäminen asian ytimessä, kuten yleinen lause, kuten “Olen niin nälkäinen, että voisin syödä hevosen”. Anaphora puolestaan on erityinen rakenteellinen laite, jossa lause toistetaan peräkkäisten lauseiden alussa. Tämä luo rinnakkaisen organisaation näille lausunnoille ja tekee niiden välisen yhteyden ja merkityksen selkeämmäksi.
Väitteessä on myös kolme yleistä näkökohtaa, jotka voivat usein käyttää retorista lausuntoa ilmaistakseen jokaisen. “Eetos” on termi, joka viittaa puhujan eettiseen tai moraaliseen luonteeseen, ja se vahvistetaan yleensä puhujan taustasta ja arvosta. Tämä muuttuu usein “paholaiseksi”, joka vetoaa puhujan tunteisiin, jotta he voivat muodostaa yhteyden yleisöön alitajunnan tasolla. Kun nämä yhteydet on muodostettu, kaiutin siirtyy yleensä “logoiksi”, joka on logiikan ja järjen käyttö lopullisen todisteen antamiseksi argumentille.
Termiä “retorinen lausunto” voidaan käyttää myös viittaamaan ilmaukseen, joka esitetään kysymyksenä mutta johon ei ole tarkoitus vastata. Tämäntyyppisiä kysymyksiä käytetään usein väitteissä tietyn ajatuksen ilmaisemiseksi. Joku vastaa kysymykseen “Mistä minun pitäisi tietää?” ei yleensä kysy oikeasti mitään. Tämä on retorinen lausunto, jonka tarkoituksena on osoittaa: “En tiedä”, mutta käyttää kysymyksen muotoa vastauksen kehystämiseksi puolustavammalla tavalla.