Roiskeenesto on prosessi, joka mahdollistaa materiaalien rajoittamisen rajoitetulle alueelle, kun jonkinlainen vuoto tai ylivuoto on tapahtunut. Tämäntyyppinen eristäminen on suhteellisen yleistä jäteveden, kemikaalien tai öljyjen käsittelyssä, ja sitä pidetään turvatoimenpiteenä, joka auttaa minimoimaan vuodon vaikutukset ympäristöön. Vuotojen eristämisprosessissa käytetään erilaisia menetelmiä riippuen siitä, minkä materiaalin aine on pidettävä tallessa, ja materiaalin mahdollisuudesta vaikuttaa kielteisesti ympäristöön, jos sen annetaan päästä pohjaveteen tai läheisiin jokiin.
Joissakin tapauksissa vuotojen estämistä koskevat säännökset ovat osa erilaisten materiaalien jatkuvaa käsittelyä. Esimerkiksi suojarakenne voi olla olennainen osa kunnan viemärijärjestelmää. Tässä tapauksessa järjestelmään on rakennettu suoja -alueita, mikä mahdollistaa jätteiden käsittelyn jatkamisen myös liiallisen sateen sattuessa, mikä uhkaa tukkia viemärit ja aiheuttaa lisärasitusta koko järjestelmän toiminnassa oleville vedenkäsittelylaitoksille. Ylivuotokanavat mahdollistavat jäteveden sulkemisen siihen asti, kunnes se voidaan käsitellä, sen sijaan, että materiaalia päästettäisiin paikallisiin vesistöihin tai imeytyisi maahan – tapahtumat, jotka lopulta vaikuttaisivat kielteisesti paikalliseen ekologiseen tasapainoon.
Pelastuslaitteet hätätilanteissa ovat yleisiä myös monenlaisten materiaalien käsittelyssä. Esimerkiksi puhallettavat eristysyksiköt voidaan asettaa nopeasti paikalleen, jos öljytuotteita sisältävä säiliö tai muu varastointilaite repeytyy. Suojayksiköt tarjoavat keinon kerätä tuote, kun se pääsee ulos rikkoutuneesta säiliöstä, estäen tehokkaasti öljyn joutumisen kosketuksiin maan tai paikallisten vesistöjen kanssa. Tässä skenaariossa hätäroiskeiden suojaaminen ei ainoastaan auta ympäristönsuojelussa, vaan myös helpottaa tuotteen keräämistä puhdistuksen aikana.
Vuosien aikana vuotojen torjunnassa käytetyt strategiat ovat kehittyneet yhä kehittyneemmiksi. Monet nykyään käytetyistä menetelmistä eivät edellytä ihmisen väliintuloa suojarakennuksen aloittamiseksi. Esimerkiksi useita viemärijärjestelmiä valvotaan jatkuvasti tietotekniikalla, joka on ohjelmoitu reagoimaan, kun jätevesikanavien tasot saavuttavat tietyn tason, jolloin suojarakenne voi alkaa, vaikka järjestelmä ilmoittaa ihmisille, joiden tehtävänä on valvoa koko toimintaa. Näiden innovaatioiden ansiosta kyky hallita nopeasti ja onnistuneesti rautateiden, öljyvuotojen ja vaarallisten kemikaalien vuotoja on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.