Ruusun bengali on kemiallinen yhdiste, jota käytetään tahrana tiettyjen kudostyyppien tunnistamiseen samalla kun seulotaan sairauksia ja muita lääketieteellisiä ongelmia. Sillä on myös useita muita käyttötarkoituksia lääketieteellisessä tutkimuksessa, ja vuodesta 2010 lähtien sitä kehitettiin syöpänä tiettyjen melanoomatyyppien ja rintasyövän hoitoon. Tätä yhdistettä myydään tieteellisten hankintayritysten kautta, erityisesti niiden, jotka ovat erikoistuneet materiaalien toimittamiseen lääketieteen tutkijoille.
Yhdiste on fluoreskeiinin johdannainen. Riippuen siitä, miten sitä käsitellään, se voi fluoresoida punaisesta siniseen värissä tietyissä ympäristöissä. Yksi ruusu -bengalin yleinen käyttö on oftalmologiassa, jossa silmätippoja käytetään silmän vaurioituneiden solujen tarkistamiseen syöpien ja muiden silmäsairauksien seulonnan aikana. Ruusun bengali korostaa kuolleita tai vaurioituneita soluja ja toimii lääkärin punaisena lipuna.
Sitä käytetään myös maksan toimintakokeissa, joita käytetään maksasyövän seulontaan. Tutkimuksessa ruusu -bengalia hyödynnetään erilaisissa kokeellisissa toiminnoissa, joissa tahra on välttämätöntä tai hyödyllistä. Sen fluoresoivat kemialliset ominaisuudet voivat tehdä siitä arvokkaan monenlaisissa kokeissa. Sen altistaminen valolle, johon se reagoi, voidaan käyttää myös laukaistakseen kemiallisia reaktioita koehenkilön kehon sisällä, mikä näkyy kokeellisten ompeleiden kehittymisessä, jotka muodostuvat kollageenikuiduista, jotka aktivoituvat, kun ruusu -bengali fluoresoi valossa.
Lääketieteellisessä tutkimuksessa tietyntyyppisiä agarlevyjä voidaan valmistaa tällä yhdisteellä, koska se voi estää joidenkin bakteerien kasvua. Kun nämä bakteerit eivät ole toivottuja lautaselle, niiden kasvun torjumiseksi suunnitellun agarin käyttö vähentää saastumisriskiä. Lisäksi ruusu -bengaliä käytetään näytteiden, kuten planktonisten organismien, värjäämiseen, jotta ne voidaan nähdä selkeämmin mikroskooppisella suurennuksella. Tahrojen käyttö korostaa fyysisiä rakenteita, mukaan lukien hyvin pienet, jotka ovat yleensä erittäin vaikeasti havaittavia.
Tahroja käsiteltäessä on tärkeää noudattaa niiden käyttöä koskevia ohjeita. Ne eivät sovellu kaikkiin sovelluksiin, ja väärän tahran käyttäminen voi pilata näytteen tai testin tai pilvetulokset ja tehdä niistä vähemmän merkityksellisiä. Näytteiden analysointiin ja lääketieteellisiin testeihin, joissa käytetään tahroja ja muita yhdisteitä, käytetään erityisiä protokollia. Nämä protokollat on suunniteltu tuottamaan johdonmukaisia, vakaita tuloksia, kun niitä noudatetaan oikein. On erityisen tärkeää olla varovainen kaikista pöytäkirjassa luetelluista turvallisuusvaroituksista, mukaan lukien varoitukset silmien suojaamisesta ja muista toimenpiteistä loukkaantumisriskin vähentämiseksi.