Ruokavalion arviointi on prosessi, jonka tarkoituksena on määrittää, millaisia ruokia henkilö syö ja kuinka paljon. Nämä tiedot yhdistetään fyysisten arviointien ja diagnostisen seulonnan tulosten kanssa potilaan täydellisen ravitsemusarvion laatimiseksi. Tällaisia arviointeja käytetään selvittämään, täyttävätkö potilaat ruokavaliotarpeensa, tunnistavat potilaan terveydellisiä riskitekijöitä ja auttavat ihmisiä suunnittelemaan sopivia ruokavalioita.
Näiden tietojen keräämiseen voidaan käyttää useita ruokavalion arviointimenetelmiä. Parasta on suora havainto, joka on yleensä mahdollista vain sairaalassa, jossa ruoan saantia voidaan tarkkailla tarkasti. Potilaita, jotka suostuvat nauhoitukseen, voidaan arvioida myös sairaalan ulkopuolella, vaikka tämä voi tehdä potilaan itsetietoiseksi ja se voi tarkoittaa, että tarkkoja tuloksia on vaikea saada.
Muita menetelmiä voivat olla ruokapäiväkirjan pitäminen kaikkien kulutettujen elintarvikkeiden seuraamiseksi tai itseraportointi hoitajan haastatteluissa. Puhelinhaastatteluja ja klinikan haastatteluja voidaan käyttää tietojen hankkimiseen siitä, mitä ihmiset syövät. Ruokavalion arviointiin liittyvä itseraportointi voi olla virheellinen tiedonkeruumenetelmä, koska potilaat saattavat aliarvioida syömänsä ruoan määrän, unohtaa kirjata välipalat muistiin tai jättää mittaamatta annokset oikein, mikä johtaa vääristyneisiin tietoihin. Toimenpiteet, jotka auttavat potilaita tallentamaan tiedot oikein, voivat sisältää visuaalisten esitysten antamista annoskokoista ja potilaille annettavien tarkistuslistojen tarjoamisen aterioiden yksityiskohtien kirjoittamisen sijaan.
Ruokavalion arvioinnin avulla voidaan tutkia ruoka -aineallergioiden mahdollisuutta, tunnistaa ravitsemukselliset puutteet, jotka voivat vaikuttaa terveysongelmiin, tai kaventaa mahdollisia painonpudotuksen tai -kasvun syitä. Arvioinnin lopussa ravitsemusterapeutti, lääkäri tai ravitsemusterapeutti voi tarkastella tietoja ja antaa suosituksia. Näitä voivat olla ruoan saannin muuttaminen, liikunnan lisääminen, tiettyjen elintarvikkeiden poistaminen tai lisäravinteiden lisääminen ruokavalioon ravitsemustarpeiden tyydyttämiseksi.
Ruokavalion arvioinnit ovat arvokkaampia, kun potilaat ovat rehellisiä, tarkkoja ja yksityiskohtaisia vastauksissaan. Mitä täydellisempiä tietoja on, sitä parempia ovat lääkärin suositukset. Potilaat käyvät läpi yksityiskohtaisen prosessin oppiakseen seuraamaan ja raportoimaan kulutustaan, ja joidenkin mielestä on hyödyllistä tehdä asioita, kuten ottaa kuvia, punnita tai mitata ennen syömistä, jotta saadaan puolueetonta tietoa. On myös tärkeää muistaa, että ruokavalion arvioinnissa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia ja että puutteelliset tiedot voivat johtaa hoitoon.