Ruusupioni on pionilajike, jolla on voimakas ruusumainen tuoksu. Ruusupionit kasvavat USDA -alueilla kolmesta seitsemään erilaisissa maaperäolosuhteissa, ja niiden tiedetään olevan erittäin kestäviä ja helppohoitoisia, mikä voi olla etu monien puutarhureiden silmissä. Klassisesti näitä kasveja kasvatetaan klusteroidussa massassa luodakseen rohkean värin ja tuoksun puutarhaan, vaikka niitä voidaan käyttää myös rajoina puutarhapolkuja ja joitain kukkapenkkejä pitkin. Kuten muutkin pionit, ruusupioni voi saada hieman repaleista kasvaessaan, mikä on tärkeä näkökohta, kun päätetään, missä se istutetaan.
Pionit on kasvatettu Kiinassa vuosisatojen ajan, ja useita eri lajeja on kesytetty ja kasvatettu tuottamaan erilaisia lajikkeita. Ruusupioni kuuluu Paeonia lactifloraan, ruohomaisiin pioneihin, ja kasvaa noin metrin korkeuteen. Siinä on tummanvihreät kiiltävät lehdet, ja kukat voivat vaihdella valkoisesta violettiin. Kukat näyttävät myös hieman ruusuilta, mutta nimi kuvaa tarkemmin tuoksua kuin ruusunpionin ulkonäkö.
Ruusupionit ovat monivuotisia, ja kiinalaisissa puutarhoissa on satoja vuosia vanhoja esimerkkejä, jotka osoittavat, kuinka kestäviä nämä kasvit voivat olla. Ne mieluummin kasvatetaan auringossa osittain varjossa, rikkaassa, hyvin valutetussa maaperässä, joka lannoitetaan vuosittain. Ihannetapauksessa kasveja tulisi kasvattaa paikassa, joka on suojattu tuulelta, ja lämpimillä alueilla voi olla tarpeen tarjota iltapäivävarjoa, jotta ruusupioni ei stressaa.
Kun ruusupioni kasvaa, se on ehkä panostettava tukeen, varsinkin kun se alkaa kukkia. Pionit voivat kaatua, jos niitä ei tueta. Ruusupioni voidaan myös muotoilla järkevällä karsimisella, ja se toimii erittäin hyvin leikkokukkana ihmisille, jotka haluavat tuoda ominaisen tuoksun koteihinsa. Ruusupionien sekoitettu laastari voi tuottaa joukon värisävyjä, tai puutarhurit voivat halutessaan istuttaa yhden värin yhdenmukaisuuden lisäämiseksi.
Nämä kasvit lisääntyvät ajan mittaan, ja ne voivat tulla liian täynnä, jos niitä ei ohenneta määräajoin. On myös tärkeää välttää juurien peittämistä voimakkaasti maaperällä tai multaa ja pitää ruoho ja rikkaruohot poissa pionipensaista, jotta kasveilla on tilaa kasvaa.