Ryöstö on yksinkertaisesti sanottuna laitoksen, kodin tai muun suojatun paikan koordinoitu ryöstö. Ryöstöön liittyy yleensä useampi kuin yksi henkilö, joka koordinoi varastaakseen jotain arvokasta, vaikka yksi henkilö voi tehdä ryöstön. Tämä teko on varkaus, ja se on laitonta lähes kaikkialla maailmassa. Mediassa sana ryöstö on tarkoittanut koordinoitua ryöstöä, ja se on kirkastettu elokuvissa ja televisiossa seikkailunhaluisena, jos vaarallisena kokemuksena.
Sana ryöstö tulee todennäköisesti sanasta nostaja, joka pohjimmiltaan tarkoittaa nostamista. Se on amerikkalainen slängi -termi, joka sai alkunsa 1920 -luvulla ja tarkoitti henkilöä, joka varastaa tai nostaa omaisuutta kaupasta tai muusta laitoksesta. Vaikka se ei ole lain mukaan virallinen termi ryöstölle, se on tarkoittanut kaikkia varkauksia, joihin liittyy ryöstö ja ryöstön suunnittelu. Sitä kutsutaan myös joskus kaprikseksi, ja nykyään ryöstö viittaa yleensä nimenomaan varkaudesta tai ryöstöstä kertovaan tarinaan tai elokuvaan eikä todelliseen ryöstöön.
Elokuvassa ryöstö tapahtuu kolmessa osassa. Elokuvan ensimmäinen osa keskittyy varkaiden kokoamiseen, koskien heidän taustojaan ja rikollisuutensa olosuhteita. Kun varkaat on koottu, he alkavat haudata juonen varastaakseen jotain, yleensä tunnetusti arvokasta. Elokuvan tämän osan aikana katsoja ohjataan joko sympatiaan varkaita kohtaan tai kriminalisointia.
Toisessa osassa ryöstö tapahtuu. Se voi mennä suunnitelmien mukaan, mutta useimmiten kapris osuu jumiin ja siitä seuraa juoni. Monta kertaa on vihollisen voitettava; kenties kilpaileva ryöstöryhmä tai yleisimmin kavalu poliisitutkija, joka on jengi. Kun varsinainen kapris on tapahtunut, alkaa elokuvan kolmas osa, jossa juoni alkaa ratkaista itsensä ja katsojat saavat nähdä rikollisten kohtalon.
Aiemmin ei ollut harvinaista, että rikolliset jäävät kiinni ja oikeus tuomitaan rikokselle. Nykyään kuitenkin monet elokuvat esittävät rikollisia sankareina ja laitoksen ryöstetään korruptoituneina instituutioina, jotka ansaitsevat huijauksen. Tällainen järjestely riippuu suurelta osin yhteiskunnan mielialasta missä tahansa historian vaiheessa, ja nykyiset tapahtumat vaikuttavat suuresti päätettäessä siitä, menestyvätkö rikolliset vai eivät.