Sankarin matka on joukko tapahtumia tarinassa tai myytissä, jota Joseph Campbell käytti Jungin vaikutuksesta kuvaamaan samanlaisia elementtejä kaikissa myyttisissä rakenteissa. Jokaisessa sankarin matkaa edustavassa tarinassa sankarin on koettava askeleet, jotka edustavat taistelua psykologisesta kokonaisuudesta tai, kuten Jung kutsui sitä, yksilöllisyyttä.
Sankarin matka alkaa joko sisäisestä kaipauksesta lähteä tehtävään tai ulkoisesta kutsusta, joka vaatii sankarin apua. Sankarit voivat aluksi kieltäytyä puhelusta tai vastata heti puheluun. Kutsua vastustetaan yleensä jonkin verran, koska se tarkoittaa mukavan olemassaolon jättämistä kävelemään tuntemattomaan fyysiseen ja psyykkiseen vaaraan.
Joissakin tapauksissa opas tai yliluonnollinen apu ohjaa sankarin matkan ensimmäistä osaa. Näin on monissa raamatullisissa kohdissa, joissa Jumala esimerkiksi käskee Nooaa rakentamaan arkin tai jossa enkelit paljastavat polun, jota Kristuksen on seurattava. Seuraava askel on kynnyksen ylittäminen, hetki, jolloin sankarin on poistuttava tunnetusta maailmasta ja mentävä tuntemattomiin osiin.
Sankarin matkalla voi kohdata kynnyssuojelijan, joka yrittää estää sankaria ylityksestä. Kreikkalaisissa myytteissä matkat alamaailmaan tarkoittavat Cerberuksen, kolmipäisen koiran, ohittamista ja fyysistä Styx-joen ylittämistä. Kynnyksen ylitys tulkitaan symbolisesti tajuttomaan psyykeen.
Tajuttomana ollessaan sankarilla on usein epäilyksen ja epätoivon hetkiä, nimeltään “Valaan vatsa”. Danten kertoja valittaa heräämistään keskellä metsää ja ensimmäistä kertaa helvettiin. Tämä epätoivo on lyhytikäinen, ja sitä seuraa erilaisia koettelemuksia, jotka testaavat sankaria ja paljastavat hänelle hänen todellisen luonteensa.
Koettelemusten jälkeen sankarin on neuvoteltava naisellisen puolensa tai animan kanssa. Hänellä on tapana tavata jumalatar ja/tai kiusaaja, vaikka tämä ei ole läsnä kaikissa myytteissä ja uskonnoissa. Jumalatar pyrkii edustamaan pyhää avioliittoa (maskuliinisen ja naisellisen osan välinen liitto), kun taas kiusaaja yrittää heiluttaa sankaria jatkamasta polkuaan. Graalin legendoissa naiset tarjoavat seksuaalista tyydytystä ritarien houkuttelemiseksi. Kun tarjous hyväksytään, tehtävä on epäonnistunut sankarin matka. Ritarit, kuten Galahad tai Percival, kieltäytyivät tällaisista tarjouksista ja paljastivat tällaiset naiset demoneiksi.
Viimeinen konflikti ennen paluuta normaalimaailmaan on isähahmon kohtaaminen. Joissakin tapauksissa tämä tarkoittaa isän tappamista, kun taas toisissa se tarkoittaa jollain tavalla isän vallan menettämistä itsestään. Esimerkiksi Jedin paluun teoksessa Luke tarjoaa isälleen Darth Vaderille mahdollisuuden lunastaa itsensä sen sijaan, että ottaisi valomiekkansa tappaakseen hänet. Luke pelastaa Vaderin omalta pahalta luonteeltaan, ja vaikka Vader kuolee, Luke on nyt käsitellyt sitä, mikä hallitsi häntä lopullisesti.
Tämä vaihe voi johtaa joko jumaloitumiseen tai lepo- ja rentoutumisaikaan ennen paluuta yksilöllisenä itsenä normaalimaailmaan. Paluu voi olla täynnä vaikeuksia, joissa sankarin on todistettava itsensä tai pelastettava. Päinvastoin, se voi osoittautua vaivattomaksi.
Sankarin matkan paluun seurauksena voi olla viisauden eläminen koko loppuelämänsä tai tulla todella transsendenttiseksi kuten Buddha tai Kristus. Tämä sankarin matkan tulos tarkoittaa todellista yksilöllisyyttä. Elämistä ja kuolemaa ei pelätä. Vaihtoehtoja ovat jumalallistaminen, taivaaseen nousu tai dramaattiset muutokset sankarin elämän suuntaan.
Sankarin matka soveltuu erittäin hyvin miessankariin. Vaikuttaa keinotekoisemmalta soveltaa sitä sankaritarihin, vaikka jotkin matkan näkökohdat voivat olla samankaltaisia. Naisilla on kuitenkin valta luoda, ja monet feministit väittävät, että sankarin matka, joka ei merkitse naisten kykyä tulla raskaaksi ja synnyttää, on huomattavasti epätarkka. Siitä huolimatta samankaltaisuudet miesten sankarimatkan eri kulttuurikonseptien välillä ovat silmiinpistäviä ja kannattaa tutkia.