Ranteissa sijaitseva ja luista nimetty se auttaa vakautumaan. Nämä kaksi ranteen luuta tunnetaan proksimaalisena karpaalirivinä. Olkapääluu sijaitsee ranteen peukalon puolella, ja hiukan puolikuun tai kuun muotoinen luunluu sijaitsee sen vieressä pienen sormen puolella. Scapholunate -nivelsiteetin tärkein tehtävä on vakauttaa nämä luut pitämällä ne paikallaan, jotta kämmenkierto ja muut monimutkaiset ranteen liikkeet ovat mahdollisia. Se koostuu kolmesta osasta – selkä-, kämmen- ja proksimaalisesta – vahvin näistä on selkäalue.
Yksi rannevamman muoto on scapholunate -nivelsiteetin venymä, repeämä tai repeämä, joka yleensä tapahtuu, kun potilas putoaa ojennetulle kädelle aiheuttaen suuren voiman ja paineen tälle tärkeälle rannesidokselle. Scapholunate-nivelsiteen repeäminen voi antaa luiden liikkua pois paikaltaan, mikä johtaa ranteen muiden luiden pitkäaikaiseen kulumiseen, mikä johtaa pitkäaikaiseen rannekipuun. Tätä kutsutaan scapholunate -epävakaudeksi, koska scaphoid- ja lunate -luut eivät ole enää vakaita ranteessa. Joissakin tapauksissa scapholunate-nivelsiteiden epävakaus näkyy helposti röntgensäteillä, koska luut liikkuvat merkittävästi pois paikaltaan, mutta toisissa tapauksissa luut eivät liiku yhtä dramaattisesti ja epävakaus on vaikeampi diagnosoida, koska luut pysyvät lähellä alkuperäiseen, normaaliin kohdistukseen.
Scapholunaattisen nivelsiteen vaurioiden löytäminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää onnistuneelle hoidolle, olipa kyse vain ranteen tarkkailusta tietyn ajanjakson aikana tai invasiivisemman hoidon, kuten leikkauksen, harjoittamisesta. Joitakin oireita ovat ranteen kipu tai arkuus, heikkous ranteessa tai naksahdus ranteen luissa. Jos scapholunate -nivelsiteen repeämä hoidetaan riittävän aikaisin, se voi parantua, vaikka eri hoitojen tehokkuutta pitkällä aikavälillä ei taata ja se usein johtaa ranteen joustavuuden heikkenemiseen. Erilaisia kirurgisia lähestymistapoja ovat scapholunate -nivelsiteetin rekonstruointi viereisestä kudoksesta ja kahden luun väliaikainen yhdistäminen samalla, kun ligamentti paranee. Jos vamma jätetään kuitenkin hoitamatta, mahdolliset ratkaisut saattavat vaatia ranteen pienten luiden sulattamista, jotta niiden välinen jatkuva hankaus estyisi ja vaikuttaisi vielä enemmän ranteen joustavuuteen.