Seerumin kortisoli on lisämunuaisen tuottama hormoni. Tämä hormoni vapautuu kehosta verensokerin lisäämiseksi ja aineenvaihdunnan säätelemiseksi. Se vapautuu myös, kun liiallinen stressi tuntuu. Kortisolitasojen vaihtelut kehossa voivat vaikuttaa mielenterveyteen.
Kortisoliverikokeella voidaan mitata kortisolin määrää kehossa ja määrittää, onko lisämunuaisessa ongelmia. Se voi myös tunnistaa Cushingin oireyhtymän. Tämä tila nostaa kortisolitasoja ja aiheuttaa painonnousua ja lihavuutta. Ohuet kädet ja jalat sekä liiallinen paino, joka kuljetetaan keskikohdan ympärillä, ovat tyypillisesti korkean kortisolipitoisuuden oireita. Alhainen kortisolitaso voi myös aiheuttaa tiettyjä tiloja ja sairauksia, mukaan lukien Addisonin tauti.
Alhainen kortisolitaso voi aiheuttaa alhaisen verenpaineen sekä matalan verensokerin. Molemmat näistä tiloista voivat tukahduttaa immuunijärjestelmän ja aiheuttaa heikkoutta ja muutoksia ihon pigmentaatiossa. Nämä oireet eivät aina ole läsnä ja ne näkyvät tyypillisesti vain silloin, kun liiallinen stressi tuntuu. Liiallinen hikoilu voi laskea natriumpitoisuuksia, mikä voi myös alentaa kortisolitasoja. Kun natriumpitoisuudet on palautettu, kortisolitasot yleensä palautuvat normaaliksi.
Kortisolipitoisuudet voivat vaihdella vuorokaudenajan mukaan tai käyttävätkö potilaat pitkäaikaisia reseptilääkkeitä. Seerumin kortisolitesti annetaan yleensä aikaisin aamulla tarkemman lukeman saamiseksi. Tämä on silloin, kun tasot ovat korkeimmat, kun taas alimmat tasot näkyvät myöhään illalla. Muut asiat, kuten estrogeenin käyttö tai raskaus, voivat vaikuttaa kortisolitasoon, joten normaali taso voi vaihdella jokaisella potilaalla. Aikuisen keskimääräinen pitoisuus on tyypillisesti 5 – 30 mikrogrammaa.
Poistamalla tai vähentämällä liiallista stressiä on mahdollista hallita vaihtelevia kortisolitasoja, koska stressi on yleisin syy kohonneisiin tasoihin. Jooga, meditaatio ja päivittäinen liikunta voivat myös tuottaa normaaleja lukuja. Terveellinen ruokavalio voi myös auttaa, mutta tämä riippuu siitä, ovatko kortisolitasot liian korkeita vai liian alhaisia. Esimerkiksi runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio voi nostaa tasoa, kun taas vähärasvainen ruokavalio voi laskea näitä tasoja.