Mikä on selkärangan kannustus?

Selkärangan kannustaminen on luun kannustimien kehittyminen nikamissa. Luuharjat, joita kutsutaan myös osteofyteiksi, ovat luisia ulkonemia, jotka kehittyvät luiden reunoja pitkin. Osteofyytit voivat kehittyä mille tahansa luulle, mutta useimmiten ne muodostuvat nivelissä, joissa luut kohtaavat. Selkärangan kiihtyminen tapahtuu, kun ulkonemat kehittyvät nikamien reunoja pitkin, yksittäiset luut, jotka muodostavat selkärangan.

Vaikka luukannokset eivät voi aiheuttaa erityisiä oireita tietyissä luissa, selkärangan kannustaminen aiheuttaa usein kipua ja epämukavuutta. Tämä johtuu siitä, että luun kannukset voivat puristaa selkärangan hermoja tai jopa työntää selkäydintä vasten aiheuttaen kipua ja tunnottomuutta muissa kehon osissa.

Kuten useimpien luukannosten kohdalla, selkärangan spurring on usein seurausta taustalla olevasta sairaudesta tai tilasta ja liittyy yleisesti nivelrikkoon. Ruston hajoaminen nivelissä johtaa uuden luun kehittymiseen, kun keho yrittää korjata ruston menetyksen. Tämä tapahtuu, kun roskat kerätään ja sijoitetaan ympäröivään nesteeseen. Vaikka tiettyjen sairauksien ja tilojen tiedetään aiheuttavan luukannusta, joskus luukannat muodostuvat itsestään, etenkin ihmisen ikääntyessä.

Nikamien lievitys diagnosoidaan useimmiten kuvantamistesteillä, kuten röntgen- tai CT-skannauksella. Vaikka luukannoksille ei ole erityistä hoitoa, lääkärit voivat hoitaa oireita tai suorittaa leikkauksen. Tapauksissa, joissa kiihtyminen ei aiheuta kipua lainkaan tai on vähäistä eikä häiritse voimakkaasti liike- ja liikealueita, lääkäri voi suositella tulehduskipulääkkeitä (NSAID) kivun hallintaan. Jos kannustaminen häiritsee liikealuetta tai rajoittaa päivittäistä toimintaa, luukannoksen poistaminen kirurgisesti voi olla vaihtoehto.

Tyypillisemmin lääkärit yrittävät hoitaa luukannusten kehittymisen perimmäistä syytä. Hoitamalla mahdolliset taustalla olevat syyt voidaan estää nivelvauriot. Koska selkärangan kannustaminen voi kuitenkin vaikuttaa selkään, kaulaan ja jopa muihin kehon osiin, diagnoosi ja hoito voivat olla välttämättömiä.