Sherman Antitrust Act, joka hyväksyttiin vuonna 1890, oli ensimmäinen Yhdysvaltain kongressin laki monopolien rajoittamiseksi. Monopoli syntyy, kun yksittäinen yritys tai osuuskuntaryhmä hallitsee tiettyä liiketoimintaa tai talouden osa-aluetta. Järjestely, jossa useiden eri yritysten osakkeenomistajat uskovat osake-enemmistöosuutensa johtokunnalle, tunnetaan säätiönä ja johtaa usein monopolin muodostumiseen, koska säätiöllä on liiallinen määräysvalta toimialaan. Sherman Antitrust Actin tarkoituksena oli edistää kilpailua estämällä säätiöiden muodostuminen ja vähentämällä keinotekoisesti tarjontaa ja nostamalla eri tuotteiden ja palveluiden hintoja.
Tunnetuin kaikista amerikkalaisista säätiöistä oli Rockefeller’s Standard Oil Trust, joka perustettiin 1800-luvun lopulla. Trusti hallitsi lähes koko amerikkalaista öljyteollisuutta, mikä antoi sille lähes täydellisen hallinnan öljyn hinnoista ja saatavuudesta. Säätiöt, kuten Standard Oil Trust, käyttivät useita erilaisia taktiikoita eliminoidakseen kilpailun ja saadakseen alan hallintaansa. He ostivat pois muita yrityksiä ja laskivat hintojaan tasolle, jonka kanssa muut yritykset eivät pystyneet kilpailemaan. He yrittivät myös saada asiakkaat monimutkaisiin, pitkäaikaisiin sopimuksiin; jos tämä epäonnistui, he käyttivät toisinaan uhkailua ja väkivaltaa saadakseen tahtonsa.
Monopolit nähtiin uhkana Yhdysvaltain talouden moitteettomalle toiminnalle, joten Sherman Antitrust Act pantiin voimaan. Siinä todettiin, että kaikki sopimukset, jotka rajoittavat epäoikeudenmukaisesti kilpailua ja vaikuttivat osavaltioiden väliseen kauppaan, katsottiin laittomaksi. Siinä todettiin myös, että monopolin muodostamista tai yritystä muodostaa tiettyyn tavaraan tai palveluun pidettiin laittomana. Myöhemmät säädökset, kuten Clayton Antitrust Act, lisäävät rajoituksia fuusioihin, hinnoitteluun ja niihin liittyviin liiketoimintaan liittyviin kysymyksiin.
Vaikka Sherman Antitrust Act -lain on tarkoitus estää ja estää epäoikeudenmukaisia monopoleja, sitä ei ole olemassa monopolien estämiseksi kokonaan. Korkein oikeus on tekoon liittyvissä asioissa erotellut viattomien monopolien ja epäreilujen sopimusten kautta muodostuneiden monopolien välillä. Yrityksiä, jotka saavuttavat monopolin omilla itsenäisillä ansioillaan, ei rangaista, koska ne ansaitsevat hallinnan markkinoilla. Kartellilakiin viitataan edelleen oikeudenkäynneissä, mutta se on muuttunut ajan myötä. Markkinoiden määrittely on ollut kilpailulakiin liittyvän keskustelun ensisijainen aihe, kun kauppa on mahdollista yhä useamman lähteen kautta ja monimutkaistaa ihmisten näkemystä talouden perusnäkökohdista.