Monet kuljettajat ja jalankulkijat ovat huomanneet kenkäparit heitettyinä puhelinjohtoihin tai lenkkariin, jotka roikkuvat sähkölinjoissa, mutta harvat ihmiset ovat koskaan nähneet todellista kenkäheittoa, joka tunnetaan nimellä shoefiti. Shoefiti, slängisana, joka muodostuu “kenkästä” ja “graffitista”, keksittiin 1990-luvun puolivälissä kuvaamaan salaperäistä ja mahdollisesti vaarallista kenkäheittoa.
Ihannetapauksessa shoefiti-taiteilija odottaa keskellä yötä heittääkseen sidotut kengät matalan roikkuvan verkkokaapelin yli. Onneksi kengät kietoutuvat langan päälle ja pysyvät siellä loputtomiin. Realistisesti tavalliset tenniskengät voivat kuitenkin olla ripustettuna vain muutaman päivän, ennen kuin huoltotyöntekijä voi poistaa ne tai nauhat mädäntyvät sääolosuhteilta.
Koska shoefitin käytäntö on peitetty niin paljon mysteeriä, on vuosien varrella syntynyt useita teorioita sen merkityksestä ja alkuperästä. Jotkut lähteet viittaavat siihen, että armeijan jäsenet heittäisivät usein taistelukenkänsä sähköjohdon tai puhelinjohdon yli juhlistaakseen viimeisiä aktiivisen tehtävänsä päiviä. Vaikka shoefititapaukset liittyvät toisinaan tällaisiin ”kulkureittioihin”, se ei ehkä ole ollut kovin laajalle levinnyt käytäntö armeijassa.
Toinen shoefitin merkityksen takana oleva teoria liittyy muihin ”kulkureittioihin”. Jotkut uskovat, että kengänheiton rituaali alkoi yliopiston veljeskunnan jäsenistä, jotka halusivat muistaa seksuaalisen valloituksen. Toiset sanovat, että alkuperäinen shoefiti -rituaali merkitsi koulun valmistumista tai hääjuhlaa.
Kun shoefiti -ilmiö alkoi näkyä suuremmissa kaupungeissa, useista uhkaavista huhuista tuli suosittuja kaupunkilegendoja. Yksi jatkuva huhu on, että shoefiti merkitsee paikkoja, joissa myydään laittomia huumeita. Useiden kengistä, jotka roikkuvat lankoista, oli tapana ehdottaa rikollisuusongelmaa naapurustossa. Yhteys shoefitin ja tunnettujen huumekauppojen välillä on kuitenkin parhaimmillaan heikko, koska huumekauppiaat vaihtavat usein mainoskampanjansa lainvalvonnan estämiseksi.
Toinen kaupunkien legenda, joka koskee shoefitiä, on, että kengät edustavat jengin toimintaa, erityisesti muistomerkki kaatuneille jäsenille tai alueellinen vaatimus. Shoefiti -taiteilijan käyttämillä kenkätyypeillä sanotaan olevan myös jonkin verran merkitystä, vaikka merkitys vaihtelee paikasta toiseen. Jotkut lähteet viittaavat siihen, että shoefitin alkuperä ei ole yhtä synkkä kuin jengiyhdistys. Kengät on saatettu pyyhkäistä luokkatoverilta ja heittää lankojen yli “pysyä poissa” -muotona samalla tavalla, että muita esineitä voidaan ripustaa lipputankoon tai heittää katolle.
Useat kaupungit keskustelevat asetuksista, jotka tekisivät shoefitin käytön laittomaksi tai ainakin voimakkaasti lannistuneeksi. Ammattilaisten palkkaamisen kustannukset kenkien poistamiseksi ja mahdollisuus vahingoittaa ohikulkuneuvoja ovat saaneet aikaan vakavia keskusteluja lainsäätäjien keskuudessa, mutta voi olla hyvin vaikeaa saada shoefiti -taiteilija kiinni teosta tai todistaa rikollinen tarkoitus.