Siirtymätalous on kansallinen markkina, joka on siirtymässä kontrolloidusta, keskitetystä talousjärjestelmästä vapautettuun ja avoimeen. Tämä termi kuvaa entisiä kommunistisia valtioita siirtymässä kohti demokratiaa ja kapitalistista talousmallia. 1990 -luvulla Venäjällä ja Itä -Euroopassa ilmestyi useita siirtymävaiheen talouksia Neuvostoliiton romahtamisen myötä. Tällaisilla talouksilla on erityisiä huolenaiheita sekä taitavia sijoittajia ja poliitikkoja lukuisia mahdollisuuksia.
Kommunistisessa taloudessa voidaan nähdä useita piirteitä. Valtio omistaa tuotantovälineet, ja yksi puolue hallitsee politiikkaa ja taloutta. Lisäksi näissä maissa hallitus käyttää keskitettyä suunnittelua tehdäkseen päätöksiä finanssipolitiikasta ja kansantalouden tulevaisuudesta. Kun kommunistiset hallitukset romahtavat, ne korvataan tyypillisesti monipuoluejärjestelmällä, joka heikentää hallituksen valvontaa kaikilla elämän tasoilla, ja joukko oikeudellisia uudistuksia tekee kansakunnan rahoitusmarkkinoista siirtymäkauden talouden.
Tyypillisesti siirtymävaiheen talous kokee inflaation kiihtymisen ensimmäisen vapauttamisen jälkeen. Hallituksen on ehkä ryhdyttävä toimiin inflaation hidastamiseksi ja vakauttamiseksi. Kansallinen omaisuus siirtyy yksityisomistukseen ja kansakunta kannustaa vapaampien markkinoiden luomiseen. Saattaa syntyä yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat tavaroita ja palveluita, joita ei aiemmin ollut saatavilla. Kilpailu luo realistisemmat markkinat, kun kysyntä ja tarjonta ajavat hintoja eri suuntiin. Siirtymävaiheen taloudessa ihmisten on joskus vaikeaa täyttää perustarpeet aluksi inflaation ja hitaiden palkankorotusten vuoksi.
Poliittisesti siirtymätalous kiinnostaa usein. Naapurimaat haluavat yleensä käydä kauppaa, ja ulkomaiset yritykset saattavat olla kiinnostuneita investoinneista ja kaupan mahdollisuuksista. Hallituksen on ehkä noudatettava varovaisuutta tekemiensä uudistusten kanssa varmistaakseen, että uudistusten vauhti ei etene niin nopeasti, että maan kansalaisilla ei ole aikaa sopeutua. Nopea vapauttaminen voi horjuttaa maata ja maassa, jossa hallitus on juuri kokenut suuren muutoksen, tämä voi olla vaarallista.
Siirtymätalous voi olla oikeutettu kansainvälisen yhteisön etuihin, kuten lainoihin ja muihin tukimuotoihin. Kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset auttavat maata saamaan taloutensa vauhtiin. Siirtymävaiheen kansakunnat voivat myös katsoa muiden entisten kommunististen valtioiden tekemiä poliittisia uudistuksia saadakseen ideoita jatkaakseen tavoitetta välttää sudenkuopat ja ansoja, joita muut kansat kohtaavat vapauttamisen tiellä.