Sitoutumiskirje on muodollinen vakuutus siitä, että asianajaja ei tarjoa palveluja henkilölle, joka on kääntynyt hänen puoleensa kuulemista varten. Tulevalle asiakkaalle sitoutumiskirje toimii ilmoituksena siitä, että jos tarvitaan oikeudellista edustusta, se on haettava toiselta asianajajalta. Asianajajat antavat tällaisia kirjeitä selvittääkseen oikeudellista suhdettaan ihmisille, joiden kanssa he ovat vuorovaikutuksessa, jotta tulevaisuudessa ei synny sekaannusta.
Vakiollisten sitoutumiskirjeiden antamisen alkuperä on, ehkä yllättäen, oikeusjutussa. Henkilö, joka uskoi olevansa lääketieteellisen väärinkäytön uhri, meni asianajajan puoleen neuvotellakseen, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Asianajaja ei ollut väärinkäytösten asiantuntija ja päätti olla ottamatta kantaa ja kehotti häntä neuvottelemaan toisen asianajajan kanssa. Nainen odotti, kunnes vanhentumisaika oli kulunut umpeen, ja uusi asianajaja kertoi hänelle, ettei hän voinut auttaa lääketieteellisessä väärinkäytöksessä. Hän haastoi ensimmäisen asianajajan oikeuteen väittäen, että hänen olisi pitänyt tehdä vanhentumisaika selväksi ja että koska hän ei tehnyt niin, hän ei voinut hakea oikeustoimia väärinkäytökselle. Hän voitti oikeudenkäynnin, ja asianajajat alkoivat kaikkialla käyttää sitoutumiskirjeitä paljon säännöllisemmin.
Sitoutumiskirjeessä asianajaja ilmoittaa kirjeen aiheelle, ettei häntä hyväksytä asiakkaana. Syynä voi olla esimerkiksi asiantuntemuksen puute tietyllä oikeusalueella. Asianajaja dokumentoi asiakkaan toimittaman materiaalin palauttamisen tai tuhoamisen ja osoittaa, että laskua ei ole maksettava, koska palveluja ei ole toimitettu. Varoitukset vanhentumisista ja aikaherkästä materiaalista ovat saatavilla, ja monet asianajajat sisältävät myös resursseja, jotka auttavat ihmisiä löytämään uusia asianajajia, kuten asianajajaliiton puhelinnumero.
Henkilöllä, joka saa sitoutumiskirjeen, ei ole oikeudellista suhdetta sen lähettäneen asianajajan kanssa eikä koskaan. Tämä erottaa tällaiset kirjeet asianajaja-asiakassuhteen päättävien asianajajien lähettämistä asiakirjoista. Jos kyseessä on sitoutumiskirje, asianajaja ei ehkä voi ottaa vastaan uusia asiakkaita tai on ehkä tutkinut asian ja päättänyt, että toinen asianajaja olisi parempi vaihtoehto asiakkaalle.
Asianajajat säilyttävät kopiot sitoutumattomista kirjeistä, jotka he lähettävät ihmisille suojaksi. Kirjeessä todetaan, että asianomaiselle kerrottiin, että asianajaja ei tarjoa ammattimaisia palveluja ja että varoitus vanhentumisesta annettiin.