Siviilioikeudenkäyntiasianajaja on oikeudenkäyntiasiamies, joka hoitaa siviiliasioita eikä rikosasioita. Tämäntyyppinen asianajaja keskittyy oikeuskäytännössään asiakkaiden edustamiseen oikeudessa. Siviilioikeudenkäyntiasianajaja voi joko nostaa kanteen nostamalla kanteen tai puolustaa asiakasta vastaamalla kanteeseen ja esittämällä vastakanteita. Siviilioikeudellisella asianajajalla on oltava useita taitoja edustaa asiakkaitaan tehokkaasti.
Siviilioikeudenkäyntiasianajajat keskittävät todennäköisesti oikeuskäytäntönsä tiettyihin siviilioikeuden aloihin. He voivat esimerkiksi käsitellä vain lääketieteellisiä väärinkäytöksiä, valtiollisia virastoja tai vakuutuksia. Asianajajat rajoittavat oikeuskäytäntönsä tietyille alueille, koska tietyn alueen kattava lainsäädäntö voi olla laaja ja monimutkainen.
Sen lisäksi, että siviilioikeudellisten asianajajien on ymmärrettävä valitun toiminta -alueen aineellinen laki, heidän on myös jatkuvasti parannettava tietämystään siviiliprosessin säännöistä, todistussäännöistä ja paikallisista tuomioistuimen säännöistä. Siviilioikeudenkäyntiasianajajan on tiedettävä nämä säännöt ja ymmärrettävä, miten tuomioistuimet soveltavat näitä sääntöjä, jotta he voivat käyttää niitä asiakkaansa hyväksi. Asianajaja, joka tuntee työlainsäädännön, mutta ei tunne työjärjestystä ja todistussääntöjä, saattaa saada kanteensa hylätyksi, koska toinen asianajaja käytti sääntöjä tiettyjen todisteiden poissulkemiseen.
Lain tunteminen ei riitä siviilioikeudelliseen asianajajaan. Hänen on myös hallittava vakuuttamisen taito, koska oikeudenkäynnin asianajajana hänen on jatkuvasti pyrittävä vakuuttamaan tuomari tai valamiehistö tekemään päätöksiä, jotka suosivat asiakasta. Tämä ei ole helppo tehtävä, jos esimerkiksi asiakas on yritys, joka vastaa tuotteen valmistamisesta, joka on saattanut vahingoittaa tai tappaa jonkun.
Siviilioikeudellisen asianajajan on ymmärrettävä, miten oikeudenkäyntiprosessin jokainen vaihe suoritetaan. Esitutkintavaiheessa hänen on tiedettävä, miten asiakashaastattelu suoritetaan sen selvittämiseksi, onko asiakkaalla kelvollinen vaatimus. Asianajajalla on oltava vakuuttava oikeudellinen kirjoitustaito, jotta hän voi laatia valituksen, joka muotoilee asiakkaan asian suotuisasti ja selviää vastapuolen ehdotuksista. Sen jälkeen kun siviilioikeudenkäyntiasianajaja on nostanut kanteen, hänen kuulustelutaitonsa ja lain tuntemuksensa kerää avaintietoja vastapuolelta löytövaiheen aikana.
Oikeudenkäyntivaiheessa siviilioikeudellisen asianajajan on tiedettävä, miten hän voi esittää todistajansa ja kuulla vastakkain olevat todistajat. Hänen on tiedettävä milloin vastustaa ja esitettävä tuomarille pakottavia perusteluja vahingollisten todisteiden poissulkemiseksi tai kriittisten todisteiden saamiseksi. Asianajajan on tiedettävä, milloin olla aggressiivinen todistajaa kohtaan vihaamatta tuomaristoa, ja hänen on ymmärrettävä, että hänen on oltava miellyttävä valamiehistölle, vaikka asiakas ei olisi. Myös siviilioikeudellisten asianajajien on tiedettävä, kuinka kertoa vakuuttava tarina, joka saa tuomarin tai valamiehistön tekemään tuomion asiakkaansa hyväksi.