Solu on kaikkien eliöiden rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö. Solut jaetaan prokaryootteihin eli esitumallisiin ja eukaryootteihin eli aitotumallisiin. Esitumallisiin kuuluvat lähinnä bakteerit ja aitotumallisiin eläin-, sieni- ja kasvisolut.
Mistä solu koostuu?
Solut koostuvat lähes kokonaan neljästä alkuaineesta – vedystä, hiilestä, typestä ja hapesta. Näiden lisäksi esiintyy pieninä, noin 0,1 – 1,5 % pitoisuuksina muita alkuaineita (kuten natrium, magnesium, fosfori, rikki, kloori, kalium ja kalsium). Keskimääräinen solu vastaa kooltaan kuutiota, jonka sivu on 15 μm.
Mitä soluelin tekee?
Soluelimet eli soluorganellit ovat solun “elimiä” eli solunsisäisiä rakenteita, joilla on jokin erikoistunut tehtävä. Näitä ovat tuman lisäksi esimerkiksi mitokondriot ja muun muassa kasvisoluilla esiintyvät viherhiukkaset sekä solulimakalvosto ja siihen liittyvät Golgin laite ja lysosomit.
Mitä solut tarvitsevat?
Solut tarvitsevat energiaa makromolekyylien valmistamiseen (kemialliseen työhön), aktiiviseen kuljetukseen (osmoottiseen työhön) ja liikkeisiin (mekaaniseen työhön). Heterotrofiset eliöt tuottavat työhön tarvittavan energiaa orgaanisia yhdisteitä hapettamalla. Tärkein ravintoaine on glukoosi.
Milloin solu jakautuu?
Solunjakautuminen on osa aitotumaisten solujen jakautumisprosessia, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi identtistä tytärsolua. Solun jakautuminen tapahtuu yleensä heti mitoosin eli tumanjakautumisen jälkeen. Ensin solulima ja soluelimet jakaantuvat sytokineesissä kummankin uuden tuman ympärille.
Miten solut syntyy?
Johdanto. Kaikki olemassa olevat solut ovat syntyneet toisista soluista jakautumalla. Jakautumisen jälkeen solut voivat kasvaa ja erilaistua. Ihmisellä jakautumis- ja erilaistumiskykyisiä soluja kutsutaan kantasoluiksi.
Mikä on solun tärkein osa?
Solun tärkein osa on tuma, joka ohjaa solun toimintaa. Tumassa on solun perintöaines eli DNA. Perintöaines ohjaa solun toimintaa proteiinisynteesin kautta.
Miten ihmisen solut saavat energiaa?
Solut saavat energiansa pilkkomalla ravintoainemolekyylejä. Niihin sitoutunut kemiallinen energia vapautuu happea käyttävässä (aerobisessa) soluhengityksessä ja ilman happea (anaerobisesti) käymisprosessissa.
Mikä aktivoi T soluja?
T-solujen aktivoituminen T-solut erilaistuvat joko auttaja-T-soluiksi tai tappaja-T-soluiksi. Sytokiinit kiihdyttävät uusien T-solujen kasvua. Auttaja-T-solut erittävät lisää sytokiineja kutsumaan paikalle muita valkosoluja ja ohjaamaan niiden toimintaa.
Mitä tarkoittaa solulinja?
Solulinjalla tarkoitetaan jatkuvasti jakautuvaa solupopulaatiota, jonka elinikä on rajaton. Pysyvä solulinja saadaan aikaan kasvainkudoksesta tai primaarisoluviljelmästä, joka käy läpi geneettisen muutoksen esim. kemiallisten mutageenien, säteilyn tai virusten vaikutuksesta.