Yritykset voivat lieventää riskejä, jotka uhkaavat niiden kannattavuutta ja selviytymistä monin tavoin. Yksi tunnetuimmista on vakuutuksen ostaminen. Toinen yleisimmistä tavoista käsitellä ja vähentää riskejä on sopimusriskien hallinta. Tämä on prosessi, jossa yritetään tunnistaa riski tehdä sopimuksia tiettyjen toimittajien ja kumppaneiden kanssa ennen sopimusten tekemistä ja sitten vähentää näitä riskejä sopimusneuvottelujen ja sopimusten kirjoittamisen avulla.
Sopimusriskien hallinnan vastakohta olisi sopimusten tekeminen ottamatta huomioon mahdollista valitettavaa tapahtumaa. Tällaisessa tapauksessa yritykset suostuisivat kauppaan myyjän tai urakoitsijan kanssa ja täyttäisivät sen jälkeen yksinkertaisesti kattilalevysopimuksen. Kyse voi olla vain nimien ja päivämäärien muuttamisesta. Sen sijaan yritykset voisivat kuitenkin suorittaa riskianalyysin kullekin tietylle kaupalle ja muuttaa sitten sopimuksia riskeihin, kuten kumppanin konkurssiin tai sopimuksen irtisanomiseen.
Sopimusriskien hallinnan aikana ja ennen sopimusten tekemistä yritysten tulee esittää useita kysymyksiä riskin arvioimiseksi. Niihin sisältyy se, mikä tarkalleen ottaen voi mennä pieleen tietyssä yrityssopimuksessa? Mitkä ovat mahdollisuudet, että nämä asiat menevät pieleen? Jos tapahtuisi valitettava tapahtuma, mitä seurauksia siitä olisi ja kuinka vakavia ne olisivat? Yritykset voivat muuttaa sopimuksen sanamuotoa tai lisätä siihen lausekkeita sopimusriskien hallinnan yhteydessä.
Sopimusriskien hallinnan ei tarvitse olla kumppanin tai myyjän edellä. Yksi avaimista tällaiseen riskienhallintaan on yksinkertaisesti selkeä asia. Sopimuksessa olisi selkeästi mainittava, mikä sopimuspuoli on vastuussa ja vastuussa mistä. Lopulta sopimusriskien hallinnan tulisi päättyä sopimukseen, joka on oikeudenmukainen kaikkien osapuolten kannalta.
Toinen sopimusriskien hallinnan lopputulos on se, että yritykset saattavat päätellä, että sopimuksen muuttaminen ei riitä valitettavan tapahtuman lieventämiseen. Kumppanit eivät ehkä suostu siirtämään vastuuta esimerkiksi heille tai vaativat, että muut sopimukseen osallistuvat yritykset ottavat tiettyjä riskejä. Kummassakin tapauksessa yritykset saattavat päättää, ettei niillä ole varaa ottaa riskiä. Vakuutuksia voidaan sitten ostaa täydentämään sopimusriskien hallintaa.
Riskien analysoimiseksi ja riskien käsittelemiseksi sopimusneuvottelujen aikana saattaa olla tärkeää pyytää apua asiantuntijoilta. Nämä voivat olla sisäisiä resursseja, kuten yritysneuvoja tai riskienhallintaosasto. Yritykset voivat myös pyytää apua sopimusten riskienhallintaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta, kuten vakuutusasiamiehiltään tai välittäjiltään tai esimerkiksi ulkopuoliselta lakimieheltä.