Joukkovelkakirjalaina on eräs suorituslainojen liikkeeseenlaskun muoto, joka takaa, että kaikki sopimukseen sisältyvät ehdot täyttyvät. Tämän tyyppistä joukkovelkakirjalainaa käytetään usein yhdessä toisen tyyppisen suorituskykylainan kanssa, joka tunnetaan maksulainana. Näiden kahden asian välillä asiakkaat ovat suojattuja mahdollisilta tappioilta, jotka johtuvat siitä, että palveluntarjoaja ei pysty tarjoamaan sopimuksessa luvattuja palveluja. Tämä sisältää materiaalien ja työvoiman kulutukseen liittyvien tappioiden poistamisen osana hanketta, joka ei lopulta jostain syystä ole valmis.
Sopimuslaina, joka joskus tunnetaan urakoitsijan suoritustakuuna, on yleinen asiakirja, joka valmistetaan rakennusalalla. Monissa tapauksissa joukkovelkakirjalainan valmistelee vakuusyhtiö hankkeeseen liittyvän pääurakoitsijan pyynnöstä. On myös tapauksia, joissa tiettyyn rakennushankkeeseen liittyvä alihankkija ottaa myös tämän tyyppisen joukkovelkakirjalainan, mikä estää sen, että kauppa katkeaa jonkin ajan kuluttua ja resursseja on investoitu hankkeeseen.
Sopimuslainan sisältämän kattavuuden laajuus vaihtelee rakennussopimuksen sisältämien määräysten perusteella. Tyypillisesti joukkovelkakirjalaina auttaa kompensoimaan kuluja, kuten työvoimakustannuksia ja kaikkia rakennushankkeessa jo käytettyjä materiaaleja. Joissakin tapauksissa kattavuus ulottuu kattamaan materiaalit, joita ei ole käytetty rakentamisessa olettamusten täyttämispäivään mennessä, jos kyseisiä materiaaleja ei voida palauttaa täydellä hyvityksellä ja on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia siirtää käyttämätön materiaalit ja niiden kustannukset eri vireillä olevaan projektiin. Lisäksi rakennusteollisuudelle alueella, jolla rakennustoimintaa harjoitetaan, sovellettavilla kauppalaeilla on jonkin verran vaikutusta sopimusvelkakirjan tarkkoihin ehtoihin.
Rakennusalan ammattilaiset hankkivat usein sopimuslainan kaikentyyppisille rakennushankkeille, joihin liittyy huomattavia investointeja työvoiman tai pääoman suhteen. Yleensä tämän tyyppisen joukkovelkakirjan saaminen hyödyttää sekä urakoitsijaa että asiakasta. Jos asiakas kokee jonkinlaisen odottamattoman katastrofin, joka tekee hankkeen jatkamisen epäkäytännölliseksi, joukkovelkakirjaehdot auttavat korvaamaan toimeksisaajalle hänen investointinsa hankkeeseen ja minimoivat mahdollisuuden, että urakoitsija ryhtyy oikeustoimiin asiakas. Koska urakoitsija on ainakin perinyt hankkeeseen liittyvät kustannukset siihen asti ja oli todennäköisesti saanut asiakkaalta jonkinlaisen takaisinmaksamattoman ennakon ennen rakentamisen aloittamista, sopimusvelka mahdollistaa sopimuksen tekemisen sovinnollisesti ja ilman tarvetta urakoitsijan mahdollisista muista oikeustoimista.