Kerrostunnus on eräänlainen kiinteistöomistus, jossa monitasoisten kerrostalojen asukkaat omistavat asuntonsa, mutta jakavat myös yhteisiä tiloja. Kerrostunnuksen mukaan maa on jaettu pystysuoraan, ja maa, jolla kiinteistö sijaitsee, on jaettu julkisiin alueisiin ja osiin. Tämä omistusmuoto esiintyy pääasiassa Australiassa, Kanadassa, Intiassa, Etelä -Afrikassa, Filippiineillä ja Singaporessa. Se on luonteeltaan samanlainen kuin osakehuoneisto Yhdysvalloissa tai osakeomistus Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Walesissa.
Ensimmäinen kerrostunnus otettiin käyttöön Australian New South Walesin osavaltiossa vuonna 1961. Sitä käytettiin myöhemmin eri nimillä kaikissa muissa Australian osavaltioissa, ja seuraavien vuosikymmenten aikana maa on pysynyt tämän omaisuuslainsäädännön eturintamassa. Valtion virkamiehet analysoivat säännöllisesti kerrostumien uusia tietoja yrittäessään vastata asuntojen ja osakehuoneistojen omistajien tarpeisiin ja yhteisöllisiin asumisjärjestelyihin liittyviin ainutlaatuisiin haasteisiin.
Stratan nimikkeet osoittavat ja jakavat kiinteistöt osiin ja yhteisiin tiloihin. Paljon määritellään asunnoksi, osakehuoneistoksi tai itse asunnoksi, kun taas yhteiset tilat käsittävät osan rakennusta ympäröivästä maasta ja rakenteen yhteisistä julkisista tiloista. Rakennuksen sisällä yhteinen alue voisi olla hissi, aula, pysäköintihalli, portaikko tai muu kaikkien asukkaiden käyttämä lähialue.
Yleisiä alueita ei kuitenkaan tyypillisesti nimetä kerrostunnisteella. Sen sijaan yhteisiä alueita kutsutaan sellaisiksi vasta sen jälkeen, kun maanmies on jakanut kiinteistön osiin, ja nämä jaetut tilat ovat alueita, jotka jäävät maan jakamisesta. Luonnollisesti on normaalia, että tietyt yleiset tilat – tai niiden osat – kuuluvat asukkaan henkilökohtaiseen erään. Näissä tapauksissa yhteistä aluetta pidetään edelleen julkisena tilana, johon on yhteinen pääsy, eikä se ole tontin omistavan asukkaan yksinomaisessa valvonnassa.
Kun kerrostunnus on rekisteröity lain mukaan, sillä on ylläpitäjien komitea, joka valvoo yhdessä sen sujuvaa toimintaa. Valiokunnan päätehtävänä on laatia ja tarkistaa kiinteistön yleistä toimintaa koskeva politiikka. Kun komitea on laatinut uudet käytännöt tai päivittänyt olemassa olevia, vapaaehtoisten toimistojen haltijoiden tehtävänä on varmistaa uusien sääntöjen noudattaminen. Valiokunta ja toimistotyöntekijät ohjaavat sekä ammattimaisen hallinnollisen yhteyshenkilön neuvoja, jotka tunnetaan tyypillisesti elimen yrityspäällikkönä tai kerroksenhallintaedustajana.