Mikä on suhde BKT: hen ja työttömyysasteeseen?

Bruttokansantuotteen (BKT) ja työttömyysasteen välinen suhde voidaan nähdä soveltamalla Okunin lakia. Tässä laissa vahvistettujen periaatteiden mukaan työllisyyttä lisätään vastaavasti kaksi prosenttia jokaista vakiintunutta BKT: n prosentin lisäystä kohden. Tämän lain perustelut ovat melko yksinkertaiset. Siinä todetaan, että BKT: n tasot perustuvat kysynnän ja tarjonnan periaatteisiin, ja siksi kysynnän kasvu johtaa BKT: n kasvuun. Tällaisen kysynnän kasvun on liityttävä vastaavasti tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun kysynnän pysymiseksi.

BKT ja työttömyysaste liittyvät toisiinsa siinä mielessä, että molemmat ovat makrotaloudellisia tekijöitä, joita käytetään mittaamaan talouden tilaa. BKT: n nousu on merkittävä tutkittaessa kansakunnan makrotalouden kehitystä. Tämä pätee myös työttömyysasteen nousuun tai laskuun. BKT ja työttömyysaste menevät yleensä yhteen, koska BKT: n lasku heijastuu työllisyysasteen laskuun.

Tällainen suhde BKT: n ja työttömyysasteen välillä on tärkeä kahdella tavalla. Työllisyyden nousu on luonnollinen seuraus BKT: n noususta, joka johtuu tavaroiden ja palvelujen kuluttajien kysynnän kasvusta. Tällainen BKT: n ja työllisyyden nousu on osoitus talouden kukoistamisesta. Tänä aikana kuluttajien luottamus on korkea ja erilaisten tavaroiden ja palvelujen kysyntä on vastaavasti kohonnut. Vastatakseen tähän kysynnän kasvuun valmistajat ja muut yritykset palkkaavat lisää työntekijöitä.

Deflaation tapauksessa tilanne on päinvastainen, mikä osoittaa myös BKT: n ja työttömyysasteen välisen suhteen. Kun BKT: n lasku johtuu kuluttajien luottamuksen vähenemisestä ja sitä vastaavasta kysynnän vähenemisestä, yritysten on sopeuduttava tähän alhaiseen kysyntään. Sopeutumisprosessiin kuuluu myös työntekijöiden irtisanominen, jotka ovat saattaneet tulla irtisanotuksi kuluttajien heikon kysynnän vuoksi.

Tällaisina aikoina yritykset etsivät tapoja säästää rahaa, koska ne eivät enää ansaitse niin paljon rahaa kuin aiemmin. Yksi kustannussäästötoimenpiteistä sisältää joukko potkut työntekijöistä, joiden palkkoja yritykset eivät enää pysty ylläpitämään. Tällaiset merkit ovat osoitus taloustieteilijöille siitä, että tavaroiden ja palvelujen kysyntä on laskenut ja että myös BKT -taso on laskusuunnassa.