Suisto on vesielementti, jossa raikas ja suolainen vesi sekoittuvat. Koska suisto edellyttää vapaata ja avointa pääsyä merelle, suistoja esiintyy aina rannikoilla, vaikka joissakin tapauksissa ne voivat ulottua useita kilometrejä sisämaahan. Suiston ainutlaatuisessa luonnonympäristössä on lukuisia eläin- ja kasvilajeja, ja se on yleensä myös kannattava paikka asettua ihmisille, koska suisto voi olla erinomainen paikka satamaan. Jotkut biologit ovat erikoistuneet suistojen monimutkaisten järjestelmien tutkimiseen.
On olemassa useita erityyppisiä suistoja, jotka yleensä hajoavat niiden muodon mukaan. Monet ovat esimerkiksi hukkuneita jokilaaksoja, jotka syntyvät merenpinnan noustessa, jolloin valtameri tulvii matalille maille. Toiset muodostuvat tektonisista liikkeistä, kun maapallon levyt solkeutuvat tai irtoavat toisistaan ja muodostavat maahan syviä taitoksia. Baarista rakennettu suisto on suojattu hiekkalaatikon tai saaren taakse, kun taas vuonot ovat suistoja, jotka on kaiverrettu maasta jääkauden aikana.
Suiston rakentaminen varmistaa, että se on ainakin osittain suojattu avomerellä esiintyviltä ankarilta sääolosuhteilta. Monet lahdet ja lahdet ovat itse asiassa esimerkiksi suistoja. Lempeämmät olosuhteet ovat ihanteellisia nuorille merieläinlajeille, ja ne voivat suojata myös erilaisia vesilintuja ja kasvilajeja. Lisäksi suisto pyrkii keräämään ravinteita ja tarjoaa runsaasti ravintoa eläimille, jotka kutsuvat suistoja kotiin.
Vesi suistoissa on murtovettä, mikä tarkoittaa, että se on suolaisempaa kuin makea vesi, mutta ei niin suolaista kuin todellinen merivesi. Eri suistoissa on ainutlaatuinen sekoitusaste; jotkut ovat voimakkaasti kerrostuneita, mikä tarkoittaa, että tiheämpi, kylmä suolavesi halaa pohjaa, kun taas lämpimämpi makea vesi kelluu päällä, ja toiset sekoittuvat paremmin. Tarkat suolapitoisuudet ja pH -tasot vaihtelevat jokisuistoissa ympäri maailmaa riippuen veden lähteistä, jotka yhdistyvät muodostamaan suiston.
Suisto voi olla hyvin herkkä ympäristön huononemiselle. Esimerkiksi voimakas patoaminen ylävirtaan voi johtaa makean veden virtauksen vähenemiseen suistoon ja muuttaa dramaattisesti ympäristöä. Tämä voi johtaa biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, koska herkät lajit kuolevat tai löytävät vieraanvaraisempia paikkoja. Saastuminen voi myös vaikuttaa vakavasti suistoon, etenkin ravinteiden saastumiseen, kuten tilojen valumiseen, mikä voi aiheuttaa merkittävää vedenlaadun heikkenemistä.