Supistuva kudos on vain lihaksissa käytetty kudos. Sitä kutsutaan niin, koska kudos voi supistua joko pyynnöstä tai tahattomasti. Sillä on useita ainutlaatuisia ominaisuuksia, jotta se supistaisi ja käyttäisi voimaa.
Jotta tämäntyyppinen kudos toimisi, sen on ensin vastaanotettava signaali. Tämä signaali on sähköisen impulssin muodossa, joka alkaa aivoista ja kulkee lihakseen kehon hermoston kautta. Kun lihaksessa on useita prosesseja, kontraktiivinen kudos toimii suunnitellusti.
Supistuvassa kudoksessa on sekä ohuita että paksuja filamentteja. Lihasten supistamiseksi paksut filamentit, jotka on valmistettu myosiinista nimeltään proteiinista, yhdistyvät ristisiltojen kautta ohuisiin filamentteihin, jotka on valmistettu aktiini -nimisestä proteiinista. Pienemmät lihaskuidut ympäröivät itse asiassa isompia. Kun myosiini koskettaa aktiinia, se vetää pienemmän filamentin itsensä yli aiheuttaen supistumista.
Jotta myosiini voisi muodostaa yhteyden kudoksen aktiiniin, kalsium sitoutuu molekyyleihin, jotka tunnetaan troponiini-tropomyosiinimolekyyleinä. Kun tämä tapahtuu, nämä molekyylit muuttavat muotoaan ja sallivat myosiinin pääsyn aktiinin alueille, joille ristisillat voivat muodostua.
Kun toimenpide on suoritettu, supistuvan kudoksen tulee aika rentoutua. Jotta tämä tapahtuisi, poikkisillat on irrotettava. Tämän saavuttamiseksi keho poistaa kalsiumin kudoksesta ja troponiini-tropomyosiinimolekyyleistä, jolloin ne voivat palata normaaliin muotoonsa. Kun näin tapahtuu, myosiinin ja aktiinin väliset yhteydet katkeavat ja kudos rentoutuu.
Vaikka tämä prosessi voi kuulostaa monimutkaiselta, se suoritetaan sekunnin murto -osassa ja tapahtuu lukemattomia kertoja joka päivä. Lihakset toimivat sekä omasta tahdostamme että ilman lupaamme ja toimivat itsenäisesti elintärkeiden elintoimintojen suorittamiseksi.
Ilman supistuvaa kudosta ihmisen elämä ja useimmat eläinten muodot eivät olisi mahdollisia. Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat lämmön tuottaminen, asennon ylläpitäminen, nivelten vakauttaminen ja tietysti liikkeen tuottaminen.