Ulkosuhteissa suurlähetystö voi viitata sekä pysyvään diplomaattiseen edustustoon että rakennukseen, jossa edustusto sijaitsee. Suurlähetystöt ovat tärkeä osa ulkosuhteita, koska ne toimivat yhteyspisteenä vierailevan ja isäntämaan välillä. Suurlähetystön kautta maat voivat päästä ratkaisuun ongelmiin, jotka vaihtelevat kauppatariffeista poliittisiin jännitteisiin ennen niiden eskaloitumista. Tyypillisesti suurlähetystössä työskentelee vierailevan maan ulkoministeriön edustajia, ja se sijaitsee pysyvässä rakenteessa, joka sisältää henkilökunnan asuntoja, toimistoja ja julkisten toimintojen tiloja.
Suurlähetystöstä löytyy kolme ensisijaista henkilöstöä sekä hallinnollinen tukihenkilöstö. Konsulaarivirkailijat käsittelevät esimerkiksi viisumien myöntämistä ja matkustajille ulkomailla oleskelevien asioiden käsittelyä. Poliittiset virkamiehet ovat vastuussa vastaanottavan maan poliittisen ilmapiirin seuraamisesta ja raporttien antamisesta kotivaltiolleen. Talousvirkailijat käsittelevät talousneuvotteluja, kuten veroja, tariffeja ja patenttineuvotteluja koskevat kiistat. Suurlähetystön henkilöstöä johtaa yhdessä suurlähettiläs.
Suurlähettiläs on tyypillisesti nimetty poliittinen hahmo. Useimmilla suurlähettiläillä on ulkomaanpalvelukoulutus, ja he saavat lisäkoulutusta ennen lähettämistään varmistaakseen, että he toimivat hallitustensa vastuullisina edustajina. Suurlähetystöt käyttävät usein ulkomaanpalvelun jäsenten lisäksi muiden virastojen työntekijöitä. Muiden virastojen henkilökunta voi antaa lisätietoja tai tukea suurlähetystölle. Esimerkiksi suurinta osaa suurlähetystöistä vartioivat armeijan edustajat. Rajoitettu määrä suurlähetystön henkilöstöä voi tulla myös isäntämaasta.
Suurlähetystön diplomaateilla tai lähettiläillä on erityisedut poliittisen neuvottelijan asemansa vuoksi. Useimmat kansat eivät esimerkiksi hyökkää vierailevien maiden diplomaatteja vastaan. Nämä etuoikeudet ulottuvat myös suurlähetystöihin, joille yleensä myönnetään ekstraterritoriaalisuus, mikä tarkoittaa, että isäntävaltio ei voi tulla suurlähetystön tiloihin ilman erillistä kutsua. Monet pakolaiset käyttävät tätä hyväkseen välttääkseen vainoa ja syytteitä suurlähetystön vastaanottavassa maassa.
Voidakseen työskennellä suurlähetystössä työntekijöiden on yleensä läpäistävä taustatarkastus ja saatava laaja koulutus. Koska diplomaatit ovat kotimaidensa eläviä edustajia, suurlähetystön henkilökunnalta vaaditaan tahrattomia hahmoja ja tapoja. Yleensä diplomaatti lähetetään useiden vuosien ajaksi varmistaen, että hän muodostaa yhteyksiä paikallisyhteisöön ja myötävaikuttaa kahden maan välisten suhteiden rikastumiseen.