Sydän- ja verisuoniliikunta on liikuntamuoto, joka on suunniteltu toimimaan sydän- ja verisuonijärjestelmän hyväksi, parantamaan keuhkojen ja sydämen terveyttä sekä tuki- ja liikuntaelimistön tilaa. Se on erittäin suositeltava liikuntamuoto monenlaisille kuntotasoille, vaikka ihmisten tulisi aina neuvotella lääkärin kanssa ennen uuden harjoitusohjelman aloittamista. Laaja valikoima aktiviteetteja voi olla osa kardioharjoittelurutiinia, mikä pitää rutiinin vaihtelevana ja mielenkiintoisena.
Kardiovaskulaarisen liikunnan ensisijainen tavoite on nostaa sykettä ja pitää se yllä pitkään. Hölkkä-, pyöräily- ja aerobic -tunnit ovat joitain yleisiä esimerkkejä sydän- ja verisuoniliikunnasta. Ihannetapauksessa harjoituksen tulisi kestää vähintään 40 minuuttia, kolmesta neljään päivään viikossa. Nämä suositukset voivat vaihdella yksilön kunnosta riippuen, ja jotkut ihmiset hyötyvät enemmän liikunnasta, kun taas toisten pitäisi harjoitella vähemmän turvallisuuden vuoksi.
Kardion tavoitesyke vaihtelee, ja se määritetään seuraamalla säännöllistä sykettä ja käyttämällä erilaisia kaavoja ihanteellisen sykkeen saavuttamiseksi. Lääkäri tai kunto -ohjaaja voi suositella tiettyä kaavaa harjoituksen tavoitteen, osallistujan iän ja harjoitustyypin mukaan. Yleisesti ottaen syke ei saa koskaan ylittää nopeutta 226 vähennettynä harrastajan iästä minuutissa. Tämä tarkoittaa sitä, että 26 -vuotiaan lapsen maksimisyke tulee olla alle 200 sydän- ja verisuonitreenin aikana.
Säännöllinen sydänliikunta edistää keuhkojen, sydämen ja lihasten terveyttä. Säännöllinen liikunta edistää hapen kulkeutumista lihaksiin, auttaa kehoa säätelemään monien yhdisteiden läsnäoloa ja edistää laihtumista; keho kirjaimellisesti polttaa rasvaa energiaksi pitkäaikaisen sydän- ja verisuoniliikunnan aikana. Prosessin aikana lihakset vahvistuvat ja vahvistuvat, ja kuntoilija kehittää yleensä yleistä fyysistä kuntoa.
Tämäntyyppinen harjoitus tunnetaan myös yksinkertaisesti nimellä “sydän” tai “aerobinen harjoitus”, ja se voidaan sekoittaa muihin liikuntamuotoihin, kuten voimaharjoitteluun lihaskuntoon ja venytyslajeihin, kuten joogaan ja pilatesiin, joustavuuden ja lihasten parantamiseksi. Jotkut ihmiset suunnittelevat omat harjoitusohjelmansa kehittämällä heille toimivan ja kestävän rutiinin, kun taas toiset haluavat kuulla henkilökohtaisen valmentajan, kunto -ohjaajan tai lääkärin kanssa turvallisen ja tehokkaan rutiinin kehittämiseksi.