Symbolien maadoitus on symbolien, kuten kirjoitettujen tai puhuttujen sanojen, yhdistäminen esineisiin, ideoihin tai tapahtumiin, joihin ne viittaavat. Symbolien maadoitusongelmaksi kutsuttu ongelma koskee tapoja, joilla sanat yhdistetään niiden merkityksiin, ja laajemmin sitä, miten tietoisuus liittyy symbolisen merkityksen ymmärtämiseen. Symbolien maadoitusongelmasta, koska se liittyy näihin merkityksen ja tietoisuuden kysymyksiin, keskustellaan usein tekoälyn (AI) yhteydessä.
Symbolien tutkimista sekä prosesseja, joilla ne saavat merkityksen ja tulkitaan, kutsutaan semiootiksi. Tällä oppialalla syntaktiseksi kutsuttu haara käsittelee symbolisten järjestelmien ominaisuuksia ja sääntöjä, kuten kielen muodollisissa ominaisuuksissa. Symbolien maadoitusongelma ymmärretään tämän kurinalaisuuden puitteissa, joka sisältää semioosin, prosessin, joka mahdollistaa älykkyyden ymmärtää maailmaa merkkien kautta.
Symbolin maadoitusongelman määritti ensimmäisen kerran Princetonin yliopiston Steven Harnad vuonna 1990. Lyhyesti sanottuna symbolien maadoitusongelma kysyy, kuinka järjestelmän symbolien merkitysten, kuten muodollisen kielen, ymmärtäminen voidaan tehdä järjestelmän luontaiseksi. Vaikka järjestelmän käyttäjä voi ymmärtää symbolien merkitykset, järjestelmä itse ei ymmärrä.
Harnad viittaa John Searlen klassiseen ”kiinalaisen huoneen” ajatuskokeeseen havainnollistaakseen hänen pointtiaan. Tässä kokeessa Searle, joka ei tunne Kiinan kieltä, saa joukon sääntöjä, joiden avulla hän voi vastata oikein kirjallisena kiinaksi hänelle esitettyihin kysymyksiin, myös kiinaksi. Huoneen ulkopuolella oleva tarkkailija voi päätellä, että Searle ymmärtää kiinaa hyvin, mutta Searle pystyy manipuloimaan kiinalaisia symboleja ymmärtämättä koskaan kysymysten tai vastausten merkitystä.
Harnadin mukaan koe voidaan analogisoida tekoälyksi. Tietokone saattaa pystyä tuottamaan oikeat vastaukset ulkoisiin kehotteisiin, mutta se toimii ohjelmointinsa perusteella, kuten Searle noudattaa ajatuskokeessa annettuja sääntöjä. Tekoäly pystyy manipuloimaan symboleja, joilla on merkitystä ulkopuoliselle tarkkailijalle, mutta sillä ei ole semanttista ymmärrystä symboleista. Siksi tekoälyllä ei voida sanoa olevan tietoisuutta, koska se ei itse tulkitse symboleja tai ymmärrä, mitä ne viittaavat. Se ei saavuta semioosia.