Synchysis on runollinen laite, jota latinalaiset kirjoittajat käyttävät usein pakottaakseen lukijan keskittymään sanojen merkitykseen sekoittamalla niiden järjestystä. Yleensä synchysis sisältää sanojen vuorottelun kahdessa lauseessa niin, että muokkaajat erotetaan aiheista. Toinen tapa käyttää synchysistä sisältää kaksi adjektiivia, joita seuraa kaksi substantiivia, joiden välissä on yhteys. Tämä runollinen puhetapa usein korostaa ja merkitsee lauseeseen, jolloin lukija voi tulkita sitä useilla eri tavoilla. Mieli ei yleensä ajattele synchysiksellä, joten lukijan on usein keskityttävä ahkerasti näihin lauseisiin ymmärtääkseen ne oikein.
Yksi helpoimmista tavoista luoda synchysis runoon on erottaa muokkaajat aiheistaan pilkulla tai yhdistelmällä. Esimerkiksi kirjoittaja voisi kirjoittaa ”Hän tanssi ja lauloi, nopeasti ja äänekkäästi”. Alkuperäinen merkitys voi tuntua siltä, että tytön tanssi ja laulu olivat sekä nopeita että äänekkäitä. Lukija saattaa myös katsoa tätä ilmausta hieman kovemmin ja ymmärtää, että hänen tanssinsa oli nopeaa ja hänen laulunsa oli kovaa. Sanojen hämmentäminen ja sekoittaminen tällä tavalla antaa näille lauseille yleensä useita merkityksiä.
Toinen tapa luoda synchysis on hieman vaikeampi sekä runoilijalle että lukijalle. Alexander Pope esittää tässä erityisen monimutkaisen esimerkin: “Aine on liian pehmeä ja kestävä merkki sen kantamiseksi.” Täällä paavi järjestää sanat uudelleen luodakseen pehmeän, läpikuultavan lauseen, joka usein vie lukijan hetken ymmärtää. Hän olisi voinut yksinkertaisesti sanoa: “Tämä pehmeä aine ei jätä pysyvää jälkeä”, mutta hän tarkoituksella hämmentää lukijan. Paavi ilmaisee kantansa nopeasti, mutta lause, toisin kuin lainauksessa mainittu asia, jättää usein oman pysyvän jälkensä.
Vaikka jotkin synchysis -muodot eivät noudata mitään asetettua mallia, useimmat esimerkit sisältävät ABAB -rakenteen. Ensimmäiset A ja B ovat yleensä adjektiiveja, kun taas toiset A ja B ovat substantiivit, jotka liittyvät niihin. Tämä malli kirjoitetaan joskus abAB: ksi, koska adjektiivit ovat yksinkertaisesti kuvaavia ja substantiivit katsotaan tärkeämmiksi. Esimerkki tästä voisi olla ”vaaleanpunainen iloinen kukka -tyttö”. Tässä esimerkissä “vaaleanpunainen” ilmeisimmin muuttaa “kukkia”, kun taas “iloinen” muuttaa “tyttöä”. Synchysis sisältää usein kaksinkertaisia merkityksiä, eikä tämä lause ole poikkeus. Lukija voi tulkita lauseen edellä määritellyllä tavalla, mutta hänen tulisi myös yhdistää kaikki toisiinsa, koska sekä tyttö että kukat voivat olla iloisia ja vaaleanpunaisia.