Syrjimättömyyspolitiikka on toimintasuunnitelma, jota monet yritykset ja laitokset noudattavat ja jotka sitoutuvat takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet kenelle tahansa ilman ennakkoluuloja. Tämä periaate koskee toimielimen henkilöitä, joilla on myös kielletty syrjimästä organisaation nykyisiä ja tulevia henkilöitä. Tämä käytäntö kattaa monia henkilön ominaisuuksia, kuten rodun, sukupuolen ja kyvyt.
Yritykset voivat soveltaa syrjimättömyyspolitiikkaa työllisyyden kannalta. Esimerkiksi miesvetojen ei pitäisi arvioida naishakijaa hänen biologisen eronsa perusteella, vaan sen kyvyn perusteella työskennellä tehokkaasti yrityksessä. Samoin vammaisia hakijoita tulisi harkita, jos heidän vammaisuutensa ei liity tehtävään tarvittaviin taitoihin. Hakijan ikä ei myöskään saa olla ratkaiseva tekijä, jos hakijan taidot ovat tehtävään riittävät. Käytäntö kieltää myös kaikki työpaikalla tapahtuvan syrjinnän tapahtumat, kuten hanketarjoukset, ylennykset ja palkkatasot.
Koulut, jotka ovat sitoutuneet syrjimättömyyspolitiikkaan, tarjoavat myös yhtäläiset mahdollisuudet stipendien, pääsyn ja hoidon suhteen luokkahuoneessa. Koulutusmahdollisuuksien myöntämisen perusteiden, kuten akateemisen huippuosaamisen, tulisi olla mahdollisimman objektiivisia. Syrjivien toimien estämiseksi monilla yliopistoilla on yleensä laajennetut toimistot ja laitokset, jotka käsittelevät syrjimättömyyspolitiikkaa rikkovia häirintätapauksia.
Vaikka rotu ja sukupuoli ovat yhteisiä syrjinnän kohteita, syrjimättömyyspolitiikka sisältää muita henkilökohtaisia ominaisuuksia. Tämä koskee uskontoa, poliittista sitoutumista, kansallista alkuperää ja seksuaalista suuntautumista. Myös avioliitto- ja veteraaniasemat voidaan sisällyttää tarvittaessa.
Syrjimättömyyspolitiikan periaatteen ohella on toinen politiikka, joka luokitellaan “myönteiseksi toiminnaksi”. Tämä politiikka kannustaa yhtäläisten mahdollisuuksien toteuttamiseen. Myönteinen toiminta voi olla hyvin yleistä yliopistojen keskuudessa ympäri maailmaa, joissa varattu määrä aikoja varataan tarkoituksella rodullisille vähemmistöille, vammaisille ja taloudellisesti valitettaville. Yrityksillä voi olla jopa kiintiö tai vaadittu määrä työllisiä naisia, etenkin ylemmissä tehtävissä.
Syrjimättömyyspolitiikka voi myös toteuttaa käytännössä poliittista korrektiutta syrjinnän todennäköisyyden vähentämiseksi. Esimerkiksi sen sijaan, että viitataan henkilöön “valkoisena” tai “mustana”, käytetään sopivampia termejä, kuten “valkoihoinen” ja “afroamerikkalainen”. Termit kuten “puheenjohtaja” ja “liikemies” korvataan sanoilla “puheenjohtaja” ja “liikenainen”. Jopa vammaisuudet, kuten sokeus tai autismi, korvataan ilmauksilla “näkövammainen” ja “mielenterveysongelmainen”.