Esseet ovat kokoonpanomuotoja, jotka on suunniteltu tarjoamaan tietoa ja todistamaan väite. Yksi tyyppi, syy-seuraus-essee, väittää, että syy-seuraussuhde vallitsee kahden erillisen tapahtuman välillä. Toisin sanoen tapahtuman A olosuhteet johtivat tapahtuman B tapahtumiseen. Toinen syy-seuraus-esseen tyyppi on sellainen, jossa keskustellaan yksittäisen syyn useista vaikutuksista tai päinvastoin.
Yleisesti ottaen syy-seuraus-essee muodostuu usein viiden kappaleen esseekirjoituksesta. Siksi essee voisi alkaa johdantokappaleella, joka antaa yleiskuvan aiheesta ja antaa kertomuksen paperille. Jos essee on luonteeltaan vakuuttava, tämän kappaleen päälause koostuu usein opinnäytetyöstä, joka esittää jonkin verran väitettä, kuten syyn yhdistämisen seuraukseen. Vaikka keskimmäisten kappaleiden tarkka määrä voi vaihdella, paperin sisältö on varattu johdannossa annettujen yleisten tietojen kehittämiseksi tarjoamalla tutkimustietoja, lainauksia ja analyysejä. Tämäntyyppisen esseen viimeinen kappale sisältää yleensä yhteenvedon esseen pääkohdista ja tarjoaa joitain päättelyä.
Ensimmäinen tärkeä askel vakuuttavien syy-seuraus-asiakirjojen laatimisessa on syyn selvittäminen. Tämä sisältää yksityiskohtaisen selvityksen tapahtumasta. Jos esimerkiksi henkilö halusi väittää, että Pearl Harborin laivastotukikohdan pommitus johti Yhdysvaltojen liittymiseen toiseen maailmansotaan, kirjoittajan on ensin eriteltävä pommitusten olosuhteet ja todelliset tapahtumat.
Kirjoittajan on puolestaan määritettävä lopputulos tai vaikutus. Ottaen yllä olevan esimerkin kirjoittaja hahmottelee milloin ja miten Yhdysvallat tuli sotaan. Myös lyhyt tausta itse sodasta voidaan antaa.
Suurin osa vakuuttavasta syy-seuraus-esseestä sisältää syyn yhdistämisen seuraukseen. Tämä prosessi edellyttää mahdollisimman monen yhdistävän tekijän tutkimista ja kokoamista. Ihannetapauksessa jokaisen linkitystekijän tulisi sisältyä omaan kappaleeseensa tai osaansa. Pearl Harborin esimerkin osalta kappale voisi olla omistettu muun muassa julkisen mielenosoituksen ja hallituksen politiikan suhteen ulkomaisten hyökkäysten suhteen. Näissä kohdissa keskitytään todistamaan, että yllytystapahtuma johti vaikutukseen, joka ylitti kaikki muut mahdolliset syyt.
Vaikka syy-seuraus-essee voi olla vakuuttamisen muodossa, tämäntyyppinen essee voi toimia myös selittävänä esseenä. Tämän tyyppisessä muodossa kirjoittaja saattaa tehdä tapahtuman tai toimenpiteen – kuten vuoden 1929 amerikkalaisen pörssiromahduksen – ja kertoa kaikki tapahtuman vaikutukset. Sellaisena essee osakemarkkinakriisistä saattaa selittää tapahtuman jälkeen tapahtuneet taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset tapahtumat. Useiden vaikutusten selittämisen lisäksi syy-seuraus-essee voi myös hahmotella useita syitä tapahtuneelle tapahtumalle tai toiminnalle. Markkinoiden kaatumista käsittelevä essee voisi siten kuvata lukuisia tekijöitä, jotka vaikuttivat kaatumiseen.