Taloudellinen harha on taloudellinen teoria tai politiikka, joka on harhaanjohtava tai perustuu virheelliseen päättelyyn ja joka on kuitenkin edelleen laajalti hyväksytty tosiasiaksi. Tällainen erehdys voi olla ongelmallinen, jos se johtaa siihen, että hallitus laatii politiikan, joka on haitallista yhteiskunnalle yleensä. Joskus taloudellinen virhe johtuu tosiasioiden tai tilastojen virheellisestä tulkinnasta, kun taas muina aikoina se voi tapahtua vallitsevan teorian vuoksi, jota ei tueta asiaankuuluvilla tiedoilla. Tällaisen virheen tunnistaminen voi olla vaikeaa, ennen kuin sen kielteiset vaikutukset toteutuvat.
Taloustieteilijät yrittävät ottaa talouteen liittyviin tilastoihin ja tosiasioihin perustuvia tietoja ja olettaa näistä tiedoista mielekkäitä teorioita. Tietysti taloustieteilijät ja muut talouspolitiikkaa koskevat päätökset ovat ihmisiä, ja ihmiset tekevät virheitä. Tämän seurauksena on joskus tilanteita, joissa loogiselta vaikuttava politiikka voi itse asiassa johtaa kielteisiin tuloksiin. Kun tämä tapahtuu, sitä kutsutaan taloudelliseksi virheeksi.
Taloudellinen virhe voi kehittyä useilla eri tavoilla. Joissakin tapauksissa taloustieteilijä tai talouspolitiikan päättäjä saattaa ottaa vankan tiedon ja tulkita sen väärin. Jotkut harhaluulot ovat teorioita, jotka ovat saattaneet olla vanhoja jossain vaiheessa historiaa, mutta eivät ole ottaneet huomioon muuttuvia taloudellisia realiteetteja. On tärkeää ymmärtää, että tällaisten virheiden toimittajat saattavat mainostaa niitä ymmärtämättä niiden seurauksia ennen kuin on liian myöhäistä.
Yksi esimerkki taloudellisesta harhaluulosta on niin sanottu työvirhe. Ne, jotka uskovat kertakorvaukseen, uskovat, että työvoiman määrä yhteiskunnassa on kiinteä ja muuttumaton määrä. Se on leimattu harhaan, koska monet taloustieteilijät uskovat, että työvoiman määrää voidaan sekä lisätä että vähentää työpaikkojen luomisen tai supistumisen myötä.
Tämä esimerkki havainnollistaa taloudellisen virheen havaitsemisen vaikeutta, koska muut ovat puolustaneet tätä teoriaa ja jopa tuoneet esille asiaankuuluvia esimerkkejä, joiden mukaan se on todistettu. Tällainen ristiriita ilmenee usein oletetuissa taloudellisissa harhaluuloissa, ja monet kannattajat ryntävät puolustamaan teoriaa, vaikka vastustajat väittävät sen olevan harha. Useimmissa tapauksissa virhe voidaan todeta oikein vasta, kun on kulunut huomattava määrä aikaa ja suurin osa käytettävissä olevista todisteista kiistää sen väitteet. Siihen asti keskustelu käydään usein talousteorian tai -politiikan kahdelta puolelta.