Maan talouskasvu vaikuttaa suoraan hallituksen kykyyn parantaa maan kansalaisten sosiaalista kehitystä. Talouskasvu ja sosiaalinen kehitys liittyvät tiiviisti toisiinsa, koska maa tarvitsee rahaa parantaakseen kansalaisten elinoloja. Monet ihmiset ovat eri mieltä siitä, pitäisikö vaurautta ansaita vai periä. Talouskasvu ja sosiaalinen kehitys edellyttävät talouskasvun herkkää tasapainoa moraalisen sosiaalisen vastuun kanssa.
Kansakuntien kasvaessa sosiaalisesta kehityksestä pitäisi tulla tärkeä tavoite. Tämä kehitys sisältää tyypillisesti infrastruktuurin, lääketieteen, asumisen, koulutuksen ja yhteiskunnan elintarvikkeiden laadun parantamisen. Talouskasvu ja sosiaalinen kehitys ovat riippuvaisia toisistaan, koska valtiolla ei ole varaa sosiaaliseen kehitykseen ilman taloudellista pääomaa. Hallituksen on oltava valmis käyttämään uutta rahaa kansalaisten sosiaalisen kehityksen parantamiseen.
Sosiaalisen kehityksen perimmäinen tavoite on parantaa kaikkien ihmisten hyvinvointia yhteiskunnassa. Sosiaalinen kehitys edellyttää parannusta saatavilla olevaan ruokaan ja puhtaaseen juomaveteen. Tämäntyyppinen infrastruktuuri on saatavilla useimmissa suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa, mutta se on erittäin kallista kehitysmaille. Globaali talouskasvu on auttanut monia maita saamaan tarvittavat varat puhtaalle juomavedelle ja asianmukaiselle jätevedenpuhdistukselle.
Diktatuurilla ei todennäköisesti ole vahvoja sosiaalisen kehityksen tavoitteita. Tämäntyyppinen hallitus noudattaa tyypillisesti sääntöjä ja lakeja, jotka perustuvat yksittäisen tai perhedynastian tavoitteisiin. Nämä hallitukset ovat yleensä itsekkäitä ja suunniteltu tekemään hallitsijasta rikas. Diktaattorit voivat jakaa joitain kansallisia resursseja ihmisten kanssa, mutta käyttävät niitä yleensä itselleen ja perheelleen.
Sosiaalisen kehityksen pitäisi parantua, kun maan taloudelliset valmiudet paranevat. Tämä kehitys kestää tyypillisesti useita vuosikymmeniä ja vaatii huolellista suunnittelua. Talouskasvu ja sosiaalinen kehitys ovat riippuvaisia toisistaan, koska maa tarvitsee talouskasvua maksaakseen perusinfrastruktuuritarpeet, jotka tukevat kansakunnan sosiaalista kehitystä.
Talouskasvu on elintärkeää yritysten innovaatioille. Hallitukset, jotka auttavat yrityksiä kasvamaan, paranevat todennäköisesti taloudellisesti. Nämä lisätulot kerätään myöhemmin verojen kautta, joita voidaan käyttää auttamaan kansalaisten sosiaalista kehitystä.
Sosiaalinen kehitys on moraalinen velvollisuus kaikille maille, mutta se on myös välttämätöntä maan kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Maa, joka keskittyy koulutuksen ja sosiaalisen terveyden parantamiseen, investoi yhteiskunnan tulevaisuuteen. Tämä lähestymistapa varmistaa, että maa jatkaa kasvuaan vuosikymmenien ajan, koska ihmiset ovat terveempiä ja paremmin koulutettuja luomaan uusia ideoita jatkuvalle kasvulle.
Ilman talouskasvua maalla ei ehkä ole taloudellisia resursseja sosiaalisen kehityksen tukemiseen. Useimmat kolmannen maailman maat eivät pysty tarjoamaan perusinfrastruktuuritukea sosiaaliselle kehitykselle. Hallitus voi auttaa kansalaisia vain, jos sillä on tarpeeksi rahaa ja inhimillistä pääomaa infrastruktuurin parantamiseen. Kunnes pääomaa kerätään, maa jatkaa kamppailua sosiaalisen kehityksen tarpeiden kanssa.