Mikä on talouslakko?

Taloudellinen lakko on tapahtuma, jossa kaikki ponnistelut tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi työvoiman avulla suljetaan väliaikaisesti, yleensä johtuen työntekijöiden, jotka normaalisti hoitavat tuotantoprosessin jatkamiseksi tarvittavia tehtäviä, pysähtymisestä. On olemassa useita syitä, miksi tämäntyyppinen lakko voi tapahtua, ja näille työntekijöille tarjotun korvauksen riittämättömyys on yksi yleisimmistä. Taloudellinen lakko voidaan kutsua vapaaehtoisesti tiettyyn työnantajaan liittyvien työntekijöiden toimesta ja järjestää paikallisella tasolla, tai siihen voi liittyä ammattiliiton kehotus lakkoon ja sillä voi olla vaikutuksia useisiin yrityksiin, jotka työllistävät ammattiliiton jäseniä.

Taloudellisen lakkon yhteydessä ydinkysymys liittyy usein siihen, kuinka paljon työntekijät saavat korvausta työpaikallaan tehdystä työstä. Tämä korvaus voi keskittyä todellisiin palkkoihin, mutta se voi sisältää myös huolenaiheita muista tällä hetkellä työntekijöille maksettavista korvauksista. Työntekijät voivat esimerkiksi vedota taloudelliseen lakkoon protestoidakseen sairauspalkan tai ryhmäsairausvakuutuksen puuttumisen puolesta ja päättää olla töissä vasta, kun työnantaja suostuu aloittamaan vuoropuhelun ja pyrkimään jonkinlaiseen kompromissiin työntekijöiden kanssa.

Useimmilla ammattiliitoilla on erityiset määräykset, joiden perusteella voidaan päättää, edellyttääkö tietty tilanne talouslakkoa. Ajatuksena on varmistaa, että lakkoihin ei vedota ilman kohtuullisia ponnisteluja etukäteen työskennelläkseen työnantajien kanssa työntekijöiden huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Lisäksi tietyntyyppisiä lakkoja ei suositella tai jopa laitonta eri maissa, joten taloudellinen lakko on suoritettava maan lakien mukaisesti. Esimerkiksi strategiat, kuten villikissalakot, työn hidastaminen tai istumiset, voivat olla nimenomaisesti kiellettyjä ammattiliiton säännöissä, koska niitä pidetään myös laittomina nykyisten työlainsäädännön ja -määräysten mukaan.

Parhaissa olosuhteissa vastuullisesti järjestetyn talouslakon uhka riittää usein työntekijöille ja työnantajille vuoropuheluun ja pyrkimyksiin välttää työn lopettaminen kokonaan. Monissa tapauksissa yhteistyö ja kompromissi, jonka molemmat osapuolet voivat elää, hyödyttää kaikkia asianosaisia. Kun neuvottelut ovat onnistuneet ja taloudellinen lakko vältetään, työntekijöiden ei tarvitse kamppailla taloudellisesti jatkuvan työn tulojen menetyksen vuoksi. Samaan aikaan työnantajat voivat välttyä riskiltä menettää liiketoiminta asiakkaiden tilausten viivästymisen vuoksi.