Telemittari on tieteellinen työkalu, jota käytetään liikkuvien kohteiden tai yhden liikkuvan ja yhden paikallaan olevan kohteen välisen etäisyyden mittaamiseen. Nämä laitteet kehitettiin ensin sotilasjoukkojen avulla laskemaan vihollisleirien etäisyys ampumaäänien perusteella. Telemetria on edelleen tärkeä osa sotilasteknologiaa, ja se mahdollistaa etäisyystekniikan ja ohjuslukitusominaisuudet. Telemetrejä käytetään myös muun muassa sääennusteissa, lintu- ja merieläinten seurannassa sekä satelliitti- ja avaruustutkimuksissa.
Telemetria perustuu suurelta osin trigonometriaan ja siihen liittyviin matemaattisiin laskelmiin. Telemittareita käytettiin laajalti toisen maailmansodan aikaisissa sotilasoperaatioissa. Nämä mallit koostuivat tyypillisesti kahdesta kiinnitetystä teleskoopista, jotka molemmat keskittyivät samaan kohteeseen, mutta sijaitsevat jonkin matkan päässä toisistaan. Insinöörit voisivat laskea teleskooppien ja kohteen välisen suhteellisen etäisyyden kolmiomittaamalla etäisyyden kahden laajuuden erottavan optisen differentiaalin tekijänä.
Nykyaikaiset telemetrit käyttävät tutkaa, globaalia paikannusjärjestelmää (GPS) ja ääniaaltotekniikkaa suorittamaan nämä laskelmat nopeammin ja tarkemmin. Laser -etäisyysmittari voi mitata kahden kohteen välisen etäisyyden esimerkiksi säteen etäisyyden tekijänä, ja GPS -etäisyysmittari voi laskea tarkat etäisyydet ja jopa tarjota ajankohtaisia karttoja joissakin tapauksissa. Useimmissa tapauksissa etäisyys lasketaan etäisyysmittarin sisäisellä tietokoneasemalla nopeuden, ääni -aallon pomppimisen ja tunnettujen karttatietojen kertoimena, joka ilmoitetaan sitten telemittariasteikolla.
Telemittarin asteikon esitystapa riippuu suurelta osin kyseessä olevan telemittarin tyypistä. Telemetrin ajanotto, joka yleensä esitetään telemetrikellona, mittaa etäisyyden kellolla kädellä. Digitaaliset telemittarit voivat näyttää etäisyydet näytöllä joko mitattavana etäisyytenä tai tavoiteajana. Asteikkoasetuksia voidaan usein säätää, jotta saadaan näkyviin hyödyllisimmät tulokset.
Aivan kuten etäisyysmittarit laskevat etäisyyden useilla tavoilla, niin myös tätä tietoa käytetään erilaisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi hävittäjät käyttävät elektronista telemetritekniikkaa etäisyyden mittaamiseen vihollisen tulesta ja myös liikkuvien pisteiden paikantamiseen ja ohjuslukkojen asettamiseen tuhoutuviin kohteisiin. Avaruusvirastot käyttävät telemetriadataa seuratakseen satelliittien kiertorataa ja koordinoidakseen monia avaruusmatkojen osa -alueita, sekä miehitettyjä että miehittämättömiä. Telemetrialla on monia käyttötarkoituksia myös biologian tieteissä.
Sään tarkkailijat käyttävät usein telemetriaa ennustamaan lähestyvien myrskyjärjestelmien etäisyyttä ja nopeutta sekä mittaamaan ilman tiheyttä. Telemetria on yksi tärkeimmistä työkaluista, joita pelastushenkilöstö käyttää lumivyöryn todennäköisyyden mittaamiseen, yleensä laskemalla ja vertaamalla telemetrisiä lukemia eri paikoissa. Biologit käyttävät telemetrejä seuratakseen lintuja ja meren elämää ajan mittaan, mikä mahdollistaa kattavien lajien ja vaellustietojen keräämisen.