Teollinen sosiologia on sosiologian haara, jossa tarkastellaan työn ja teollisuuden vaikutuksia yhteiskuntaan sekä tapoja, joilla yhteiskunta vaikuttaa teollisuusvoimiin. Tässä kurinalaisuudessa käytetyt näkökulmat vaihtelevat ajan myötä, ja kun otetaan huomioon tämän suhteen ymmärtämisen käytännön arvo, tämäntyyppistä tutkimusta on usein tuettu erittäin hyvin. Tällä alalla on monia aiheita, jotka ansaitsevat yksilöllistä tutkimusta, mukaan lukien käytetyt tekniikat, työsuhteet ja jopa globalisaation laajoja aiheita. Suurin osa teollisesta sosiologiasta vaikuttaa nykyiseen sosiologiseen ajatteluun laajemmin hyödyntäen teorioita, jotka ovat suosittuja tutkimusajankohtana.
Sosiologiaa voi ajatella monella tavalla, mutta yksi yleisimmistä sosiologian määritelmistä on, että se on yhteiskunnan tutkimus. Tämä tarkoittaa, että teollinen sosiologia on tutkimus teollisuuden paikasta yhteiskunnassa. Sosiologia on usein päällekkäistä muiden vastaavien yhteiskuntatieteiden kanssa ja voi lainata teorioita sopivasti psykologiasta, antropologiasta ja filosofiasta. Teollisuus on alue, jolla tutkittavat ihmiset ovat rahallisesti kiinnostuneita sosiologisten tutkimusten tuloksista, koska nämä tutkimukset voivat auttaa parantamaan liiketoimintakäytäntöjä. Tämä voi olla etu tämän alan tutkijoille, mutta se voi myös aiheuttaa häiriöitä.
Teollisen sosiologian aiheet ovat uskomattoman erilaisia, mutta erityisesti kiinnostavat aiheet liittyvät teollisiin prosesseihin suoraan osallistuviin ihmisiin. Tämä sisältää johtamisstrategioiden, ihmisten työllistämistapojen ja jopa työntekijöiden välisten suhteiden tarkastelun. Toinen mielenkiintoinen teollisen sosiologian näkökohta koskee teknologisen muutoksen ja globalisaation vaikutuksia tietyillä aloilla toimiviin ihmisiin. Päinvastoin on mahdollista tarkastella sitä, miten tietyt yhteiskunnat soveltuvat tiettyjen työkäytäntöjen kehitykseen.
Vaikka sosiologian painopiste on usein eriarvoisuus inhimillisellä tasolla, eriarvoisuuden määritelmä on usein erilainen käytetyn näkökulman mukaan. Työntekijöiden näkemys itsestään ja tietyn kulttuurin perinteistä vaikuttaa suuresti siihen, onko epätasa -arvoa todella olemassa tietyssä tapauksessa. Työntekijöiden pitäminen ei-agenttina teollisissa yhteyksissä on ongelmallista ja sitä pidetään usein alentavana. On tärkeää ottaa huomioon sekä tapauksen tosiasiat että kokemukset, jotta saadaan tarkka kuva.
Teollisen sosiologian strategiat ja teoriat kehittyvät jatkuvasti, ja eri tieteenalojen suuntaukset ovat ominaisia eri ikäisille. Yleensä kaikki teoriat yrittävät selittää tiettyä prosessia ja kattaa miksi asiat ovat tietyllä tavalla. Joissakin tapauksissa teollinen sosiologia ryhtyy ennakoiviin maailmoihin ja yrittää tehdä yleistyksiä, jotka kestävät menneisyyden ulkopuolella. Vaikka prosessit ovatkin pikemminkin taloudellisia kuin kulttuurisia, on vaikea keksiä teorioita, jotka ovat paikkansapitäviä eri yhteiskunnissa, koska niissä on ainutlaatuisia tekijöitä.