Terapeuttisella työllä tarkoitetaan toimintaa, joka on suunniteltu parantamaan yksilön hyvinvointia. Tällainen toimintakeskeinen hoito voi olla hyödyllistä monissa tilanteissa psykologisesta neuvonnasta toimintaterapiaan. Työ voi viitata jäsenneltyihin ryhmäasetuksiin, joissa hankkeita toteutetaan, tai se voi viitata päivittäisiin toimintoihin ja tehtäviin, joita henkilö kohtaa. Muita terapeuttisen työn muotoja voivat olla lääketieteellisesti tuetut työntekijöiden sijoitusohjelmat tai istuntokohtaiset vuorovaikutukset terapeutin ja hänen asiakkaansa välillä.
Monet ohjaajat käyttävät terapeuttista työtä tärkeänä työkaluna. Nämä tapaukset koostuvat usein ryhmäterapiaistunnoista, joissa useat potilaat kokoontuvat tekemään tehtävän, tyypillisesti aikataulun mukaisesti. Toiminta voi sisältää vapaa -ajan soveltavaa toimintaa, kuten taidetta tai käsitöitä, tai se voi koostua tietystä projektista, kuten huoneen kunnostamisesta. Nämä istunnot yhdistetään usein perinteiseen puhepohjaiseen neuvontaan, jotta saadaan kattavampi terapeuttinen kokemus.
Joillakin ammateilla terapeuttinen työ on ensisijainen keino edistää muutosta. Esimerkiksi toimintaterapeutit auttavat yksilöitä, jotka ovat kärsineet fyysisestä tai henkisestä takaisusta, palaamaan normaaliin arkeen. Sellaisenaan nämä ammattilaiset keskittyvät auttamaan päivittäisen päivittäisen elämän ja työtehtävien keskimääräisen toiminnan palauttamisessa aina kylpyyn menemisestä työhaastatteluun lähtemiseen. Toisaalta leikkiterapeutit auttavat lapsia pääasiassa ilmaisemaan tunteita ja suorittamaan tehtäviä jäsennellyillä leikkitoiminnoilla. Samoin taideterapeutit kannustavat ilmaisua piirtämällä tai maalaamalla.
Laajemmassa mielessä terapeuttinen työ voi käsittää kaiken työn, joka liittyy onnistuneen hoitotuloksen kehittämiseen, ja erityyppiset terapeuttiset hoidot helpottavat erilaista työtä. Esimerkiksi monet terapeutit pyytävät potilaitaan pitämään päivittäin kirjaa eri ajatuksista tai tunteista, erityisesti kognitiivisissa terapioissa. Käyttäytymisterapeutti voi vastaavassa lähestymistavassa työskennellä potilaan kanssa fyysisesti kohdatakseen pelätyn esineen tai tilanteen. Psykoanalyytikoilla sitä vastoin saattaa olla potilas, joka tulkitsee henkilökohtaisesti abstrakteja esineitä tai malleja. Jopa puhepohjaisen neuvonnan avulla muodostettua terapeutin ja potilaan välistä suhdetta voidaan pitää osana terapeuttista työtä.
Tärkein kulmakivi terapeuttisen työn takana on itsetunnon rakentaminen. Yksilöiden, jotka tuntevat olonsa hyödyllisiksi ja itsenäisiksi, on osoitettu olevan monissa tutkimuksissa korkeammat itsetunto-tunteet. Tehtävän suorittamisesta ja onnistuneesta suorittamisesta saadut saavutuksen tunteet voivat vahvistaa positiivisia tunteita. Jotkut terapiaohjelmat tarjoavat sellaisenaan työharjoitteluohjelmia esimerkiksi vähittäiskaupoissa esimerkiksi terapeuttisena työnä.