Terästeollisuus on monipuolinen, globaali kokonaisuus, joka tuottaa sekä raakaterästä että valmiita tuotteita. Se liittyy usein hyvin läheisesti rautateollisuuteen, koska teräs on raudan seos. Teräksellä oli suuri osa teollisessa vallankumouksessa, ja terästeollisuuden terveys on edelleen tiiviisti sidoksissa sekä teollisuus- että kehitysmaiden taloudelliseen kehitykseen. Yhdysvallat oli aikanaan maailman suurin teräksen toimittaja, vaikka Kiina ja muutkin maat ovat nousseet tärkeiksi voimiksi alalla.
Teräs on ollut olemassa ainakin 4,000 vuotta, vaikka ala onkin suhteellisen uusi verrattuna. Ennen 19-luvun puoliväliä teräs oli kallista ja vaikeasti tuotettava. Upokasprosessi kehitettiin lähellä teollisen vallankumouksen alkua, vaikka metalli oli edelleen kohtuuttoman kallista useimpiin tarkoituksiin. Bessemer-muuntimena tunnettu laite kehitettiin 1800-luvun puolivälissä, mikä johti nykyaikaisen teollisen terästuotannon syntymiseen. Tämä oli ensisijainen menetelmä teräksen teollisessa tuotannossa aina 1960-luvulle asti, jolloin perushappimenetelmä alkoi valtaa.
Terästeollisuuden historian aikana sillä on ollut suuri rooli sekä kehittyneissä että kehitysmaissa. Koska terästä käytetään kaikkialla rakentamiseen ja muihin tarkoituksiin, teollisuuden tila voi olla indikaattori maailmanlaajuisesta yleisestä talouskehityksestä. Jos terästeollisuus on terve ja sen tuotteilla on korkea kysyntä, sitä voidaan pitää myönteisenä merkkinä maailmantalouden kannalta.
Monilla eri toimialoilla on jonkinlainen riippuvainen tai vastavuoroinen suhde terästeollisuuden kanssa. Esimerkiksi kaivosteollisuuden toimialat voivat olla riippuvaisia maailmanlaajuisesta teräksen kysynnästä. Yksi raudan tärkeimmistä käyttötavoista on teräksen tuotanto, joten sekä rautateollisuus että rautakaivosteollisuus voivat olla riippuvaisia teräksen kysynnästä. Samalla tavalla terästeollisuus voi olla riippuvainen useista muista terästä käyttävistä sektoreista. Esimerkiksi rautatieteollisuus voi käyttää terästä laajasti raiteiden, autojen ja veturien rakentamisessa.
Teräksellä ei historiallisesti käyty kauppaa hyödykkeenä, vaikka tilanne muuttui 21-luvun alussa. Siitä lähtien tietyt hyödykemarkkinat ovat saattaneet sallia teräksen ostamisen ja myynnin. Tämä voi vaikuttaa teräksen hintoihin ja koko alaan. Kierrätetyllä teräksellä voidaan käydä kauppaa myös hyödykepörsseissä.