Terveysuskomalli on psykologinen teoria, joka selittää, miksi ihmiset tekevät tai eivät ryhdy ennaltaehkäiseviin terveystoimenpiteisiin, kuten sairauden testaamiseen, terveelliseen syömiseen ja liikuntaan tai kondomien käyttöön. Siinä on useita osia, jotka koostuessaan osoittavat, kuinka todennäköisesti henkilö ryhtyy tiettyihin ennaltaehkäiseviin toimiin. Lääkärit, sairaanhoitajat, poliittiset päättäjät, kansanterveyskasvattajat ja muut käyttävät terveysuskomallia yrittäessään saada lisää ihmisiä ryhtymään toimiin terveytensä suojelemiseksi.
Tämä malli kehitettiin 1950 -luvulla, joten se on yksi vanhimmista terveyskäyttäytymiseen liittyvistä teoreettisista malleista. Terveysuskomallissa on useita tärkeitä käsitteitä, vaikka ne vaihtelevat hieman lähteestä riippuen. Näitä käsitteitä ovat havaittu alttius, havaittu vakavuus, havaitut esteet/kustannukset, havaitut hyödyt, vihje toiminnalle ja itsensä tehokkuus. Kaikki terveysuhkamallin osat perustuvat yksilön käsityksiin eikä objektiivisiin mittauksiin.
Koettu alttius viittaa henkilön uskomukseen omasta henkilökohtaisesta riskistään negatiivisille terveysvaikutuksille, kuten diabeteksen tai syövän kehittymiselle. Uskomusta siitä, että terveysvaikutus, jos se tapahtuisi, olisi vakava, kutsutaan koettuun vakavuuteen. Terveysuhkamallin mukaan henkilön on uskottava, että hän on altis vakaville seurauksille, ennen kuin hän ryhtyy ennaltaehkäiseviin terveystoimenpiteisiin.
Kaikki henkilön havaitsemat esteet ovat erittäin tärkeitä sen määrittämisessä, ryhtyykö hän toimiin. Monet ennaltaehkäisevät terveystoimenpiteet edellyttävät elämäntapamuutosta, jota monet ihmiset voivat pitää ylitsepääsemättömän vaikeana. Hinta ja aika ovat muita yleisiä esteitä. Ihmisten on myös nähtävä toimista selviä etuja. Jos hyödyt eivät ylitä kustannuksia tai esteitä, toiminta on epätodennäköistä.
Terveysuskomalli sanoo, että muutoksen käynnistämiseksi on oltava vihje toimille. Tämä voi olla esimerkiksi syöpätietoisuuskampanja, joka kehottaa ihmisiä tekemään testejä, tai kilpailu, jossa ihmiset lopettavat tupakoinnin. Ihmisen on uskottava, että hänellä on voimaa ja kykyä muuttua, mikä tunnetaan itsetehokkuutena. Ilman tätä uskoa joku saattaa olla huolissaan terveysongelmasta ja ajatella, että hänen pitäisi ryhtyä toimiin, mutta ei silti välttämättä tee mitään tämän uskomuksen hyväksi.
Terveysuhkamallin empiirinen testaus on tärkeää, mutta puuttuu jonkin verran, vaikka sitä käytetäänkin laajalti. Jotkut kritisoivat mallia siitä, että se keskittyy liikaa yksilöön eikä tarpeeksi yhteiskuntaan ja yhteisön tekijöihin. Se on edelleen erittäin hyödyllinen malli, joka on otettava huomioon suunniteltaessa kansanterveyskampanjoita tai muuten yritettäessä vakuuttaa ihmiset ryhtymään ennaltaehkäiseviin terveystoimiin.