Tiedostojen synkronointia käytetään tietokoneissa varmistamaan tiedostojen yhdenmukaisuus, kun niitä on useilla alueilla samanaikaisesti. Tiedostojen synkronointi voidaan suorittaa kahdella tavalla: yksisuuntainen ja kaksisuuntainen synkronointi, ja nimet kuvaavat tiedostojen toimintaa keskenään. Yksi syy tähän synkronointiin on varmistaa, ettei tiedoston eri versioiden välillä ole ristiriitaa, koska epäjohdonmukaisuus voi aiheuttaa järjestelmävirheitä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa myös tiedostojen varmuuskopiointia, koska tarvitaan vain yksi versio, eivät kaikki.
Usein tietokoneessa on yksi tiedosto, mutta yksittäinen tiedosto löytyy useista paikoista koko kiintolevyltä. Tämä johtuu yleensä siitä, että tiedosto kopioidaan ja sijoitetaan muualle, jolloin nämä kaksi tiedostoa voivat olla eri paikoissa. Tiedostot on yleensä merkitty lähteeksi ja kopioksi, ja lähde on alkuperäinen tiedosto. Suorittamalla tiedostojen synkronoinnin tämä varmistaa, että kaksi tiedostoa ovat täsmälleen samat.
Tiedostojen synkronointiin on olemassa kaksi eri menetelmää. Yksisuuntainen lajike, joka on silloin, kun lähdetiedostoa käytetään mallina ja kopiotiedostot tehdään lähdekoodin kaltaisiksi, on harvinaisempi näistä kahdesta. Tässä mallissa ei päivityksiä tai muutoksia suoriteta lähteelle, vain kopioille. Yleisimmän kaksisuuntaisen lähdekoodin voi päivittää; se on yleisempi, koska sen avulla käyttäjä voi työskennellä kopiotiedoston kanssa pitäen lähdetiedoston ajan tasalla ja yhtenäisenä.
Yleisin syy tiedostojen synkronoimiseen on varmistaa, ettei johdonmukaisuusvirheitä ole. Jos samasta tiedostosta on olemassa kaksi versiota, mutta toinen on olennaisesti erilainen kuin toinen, tämä voi aiheuttaa järjestelmän hämmennyksen. Tämä aiheuttaa yleensä ongelmia yksittäisen tiedoston kanssa, mutta jos tiedosto on tärkeä tietokoneelle, se voi aiheuttaa suuria virheitä. Jos tiedosto esimerkiksi ohjaa tietokoneen käynnistymistä, tämä voi aiheuttaa tietokoneen käynnistymisen erittäin vaikeasti.
Toinen syy tiedostojen synkronointiin on se, että se lisää varmuuskopioinnin nopeutta. Kun varmuuskopiointi suoritetaan, jokainen tiedosto tarvitaan normaalisti tai varmuuskopiointi on epätäydellinen. Jos tiedostot synkronoidaan, erillisiä kopioita ei tarvita. Tämä pienentää varmuuskopiointiin tarvittavan muistin kokonaismäärää, mikä saa varmuuskopion toimimaan nopeammin.