Mikä on tietämättömyyden harha?

Tietämättömyyden virhe on argumentti, jonka tarkoituksena on tukea tai vähätellä ajatusta, joka perustuu siihen, että päinvastaista näyttöä ei ole. Joku voi esimerkiksi väittää, että koska ei ole näyttöä siitä, että tosiasia X on väärä, tosiasian X on siis oltava totta. Samanlainen väite voitaisiin esittää toiseen loogiseen suuntaan, ja joku voi väittää, että koska ei ole näyttöä siitä, että tosiasia Y on totta, tosiasian Y on oltava väärä. Tietämättömyysvirhe ei kuitenkaan aina tapahdu, kun tämä tyyppi tai argumentti esitetään, koska joissakin tapauksissa todistustaakka on täytettävä, jotta väite on pätevä.

Tietämättömyyden harhaanjohtamista kutsutaan myös argumentiksi tietämättömyydestä tai vetoamisesta tietämättömyyteen, mutta se voi aina esiintyä eri muodoissa, mutta se perustuu aina todisteiden puutteeseen väitteen tai idean tueksi. Yksi yleisimmistä väitteistä, jotka on tehty käyttämällä tätä harhaa, on se, että jos ei ole näyttöä siitä, että jokin asia ei ole totta, sen on oltava totta. Tietämättömyyden harhaa käytetään usein väittämään sellaista kantaa kuin “koska et voi todistaa, että muissa maailmoissa olevia muukalaisia ​​ei ole, niin niitä on olemassa”.

Samantyyppistä tietämättömyyttä voidaan käyttää väitteen toisella puolella tukemaan sitä, että jokin asia ei ole totta vain siksi, ettei sitä ole todistettu. Joku voi väittää, että “koska et voi todistaa, että muukalaisia ​​on toisin sanoen olemassa, niin niitä ei saa olla olemassa”. Monissa väitteissä, kuten tässä, samaa virheellisyyttä voidaan käyttää tukemaan asian molempia puolia. Tämäntyyppinen tietämättömyysvirhe toimii myös joko-tai harhaanjohtamisen erityisenä muotona, koska se toimii olettaen, että vain kaksi ehtoa voivat olla tarkkoja-joko se on tai ei ole totta.

On tärkeää, että joku, joka tutkii ja harkitsee loogisia harhaluuloja, pitää mielessä, että kaikki tällaiset lausunnot eivät ole tietämättömyyden harhaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain lainsäädännössä todistustaakka on syyttäjällä ja on luonnollinen olettama, että jos se ei pysty toimittamaan riittävästi todisteita syyllisyydestään, vastaaja ei ole syyllinen. Outojen tai epäloogisten väitteiden on myös yleensä oltava hyvin tuettuja tai todistettuja, muuten ihmiset todennäköisesti hylkäävät ne samalla päättelymenetelmällä.

Monet ihmiset toimivat “suljetun maailman olettamuksen” mukaisesti, jossa tietoja, jotka osoittavat, mitä tiedetään, voidaan käyttää epäluotettavaksi tai jättämään huomiotta se, mitä ei tiedetä. Esimerkiksi elokuvien esitysajat osoittavat, milloin elokuvia toistetaan, ja voidaan tehdä looginen olettamus, että mainitsemattomia aikoja ei näytetä. Tämä ei ole tietämättömyyden harhaluulo, vaan yksinkertaisesti keino, jolla tiedot voidaan kohtuudella päätellä tietyissä olosuhteissa.