Jokainen tietokoneohjelma tai -sovellus on suunniteltu toimimaan tietyissä parametreissa. Jotkut näistä parametreista, erityisesti ohjelmistojen alalla, voivat olla tarkasti määriteltyjä, kuten käyttöjärjestelmä tai järjestelmät, joiden kanssa ohjelma toimii. Muut parametrit, erityisesti laitteisto, voivat sallia paljon vaihtelua, kuten hiirityyppi, jota voidaan käyttää vuorovaikutuksessa ohjelman kanssa. Tietokoneessa olevan ohjelmistokokoelman nimi ohjelman tai sovelluksen käytön aikana on kyseisen ohjelman käyttöympäristö. Kaikki vianetsintä, joka koskee laitteen toimintaa, saattaa joutua tutkimaan toimintaympäristön näkökohtia ristiriitojen tai muiden ongelmallisten vuorovaikutusten varalta.
Ongelman vianmäärityksen lisäksi käyttöympäristön tarkastelu perustuu pääasiassa vakiotoimintaympäristön luomiseen tai käyttöönottoon. Normaali toimintaympäristö on organisaatiostandardi eikä hallituksen tai kansainvälinen standardi. Se sisältää käyttöjärjestelmän ja tietokoneen ohjelmat. Joskus tavallinen käyttöympäristö voi sisältää tietokoneen tiedostorakenteen, ja jokaiselle tiedostolle on standardoitu paikka, joka on sama jokaisen yrityksen tietokoneessa. Joskus, mutta ei aina, sen katsotaan sisältävän tietokonelaitteiston.
Normaalin toimintaympäristön tarkoitus on kaksi. Ensinnäkin se voi virtaviivaistaa yritysten tietotekniikan tarpeita rajoittamalla eri tilanteiden ja yhteyksien määrää, joita IT -tiimin on ratkaistava. Päivitys voidaan tehdä yleisesti kaikkialla organisaatiossa tietokoneesta toiseen. Toiseksi se voi parantaa toiminnallisuutta, koska kuka tahansa tietokone voi olla minkä tahansa työntekijän käytössä mihin tahansa tehtävään. Jos työntekijä on poissa ja hänen tietokoneeltansa tarvitaan joitain tietoja, standardointi mahdollistaa helpon haun tärkeistä tiedostoista, tietueista tai sähköposteista.
Joissakin tilanteissa vakiotoimintaympäristö olisi haitallinen ja tiettyjä osajoukkoja saattaisi syntyä. Tämä koskee tilanteita, joissa yhden osaston tai henkilön vaatimukset poikkeavat olennaisesti muiden vaatimuksista. Näin voi olla silloin, kun yhden osaston on liitettävä tietokoneisiinsa erikoislaitteita – esimerkiksi elektronimikroskooppi, videotuotantolaitteita tai lääketieteellisiä testauslaitteita – eikä olisi järkevää, että kaikilla tietokoneilla olisi hyvin erikoisominaisuudet tarvitaan näihin tehtäviin. Näin on myös silloin, kun tietokoneita, joilla on eri tekniset tiedot ja erilaiset ohjelmistot, tarvitaan hyvin erilaisiin tehtäviin, kuten paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin ja toimistoon.