Ohjelmistosuunnittelijat ja verkkosivujen suunnittelijat käyttävät tietomallia rakentaakseen tehokkaan alustan, jota on helppo käyttää ja navigoida. Jos insinööri tai suunnittelija ei pysty rakentamaan tietomallia tai luo huonon mallin, monet käyttäjät huomaavat, että verkkosivustolla tai ohjelmassa ei ole intuitiivisia ominaisuuksia ja navigointi voi olla huolimatonta, mikä saa käyttäjät turhautumaan. Useimmat näistä malleista on rakennettu hierarkiaan, jossa pääalue on ylhäällä ja syvemmät verkkotunnukset alhaalla. Insinöörien on suunniteltava, mitä käyttäjä haluaa ohjelmalta tai verkkosivustolta, jotta se olisi tehokas.
Ohjelmistosuunnittelijat ja verkkosivujen suunnittelijat voivat aloittaa alusta ja luoda ohjelman tai verkkosivuston ilman suunnitelmaa tai mallia. Tämä lähestymistapa johtaa kuitenkin todennäköisemmin virheisiin sekä kehityksen että lopputuotteen käytön aikana. Yleensä, jos mitään tietomallia ei käytetä ennen tuotteen rakentamista, verkkosivustoa tai ohjelmaa on vaikea käyttää; on vaikeaa edetä edestakaisin sivujen välillä, käyttäjät ovat turhautuneita löytäessään tietoja ja työkalujen tai tietojen organisointi on heikkoa. Näistä syistä suositellaan tietomallin luomista ennen rakentamista.
Tietomalli on rakennettu hierarkiaskeemalle, ja mallin monimutkaisuus riippuu tuotteesta ja siitä, kuinka monta ominaisuutta ohjelmoija lisää. Mallin yläosassa on pääalue, josta muita ominaisuuksia ja osia kartoitetaan. Tietomallit ovat hyvin erilaisia verkkosivustoille ja ohjelmille, koska niihin liittyy erilaisia näkökohtia.
Verkkosivuston tietomallilla eri sivut ja aiheet kartoitetaan. Mallin yläosa on kotisivu, ja muut sivut tulevat alemmille tasoille. Kaavio näyttää kunkin sivun vuorovaikutuksen, ja jokaisen sivun ominaisuudet – kuten artikkelit ja luokat – lisätään myös malliin. Ominaisuudet, jotka olisivat kaikilla sivuilla, kuten navigointipalkki tai hakutoiminto, lisättäisiin malliin.
Ohjelman mallissa olisi myös sivuja ja osioita kartoitettuna, mutta myös muita näkökohtia olisi lisättävä. Useimmissa ohjelmissa on monia muuttujia ja taulukon nimiä, joten nämä tekijät on kartoitettava varmistaakseen, että kunkin tekijän oikeinkirjoitus on oikea ja ettei mikään tekijä mene päällekkäin. Tämä auttaa myös ohjelmoijaa ymmärtämään, miten jokainen ohjelman osa on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.